Venäjä on uhannut keskeyttää kaasutoimitukset Nord Stream 1 -kaasuputken kautta Eurooppaan. Kaasuvirran tyrehtyminen olisi kova paikka niin Euroopalle kuin Venäjälle, mutta Ukrainan sodan takia Euroopan olisi pyristeltävä eroon Venäjän fossiilisista eli öljystä ja kaasusta.
Euroopan kannalta tilanteen tekee hankalaksi se, että Venäjän energiasta on tultu riippuvaiseksi. EU aikoo kuitenkin vähentää riippuvuuttaan venäläisestä öljystä ja kaasusta. Euroopan komission uskotaan haluavan, että kaasutoimituksia vähennettäisiin kahdella kolmanneksella tämän vuoden loppuun mennessä. Unioni asettaa samalla tavoitteekseen, että se olisi täysin riippumaton venäläisestä kaasusta, öljystä ja hiilestä vuoteen 2030 mennessä.
– Tilanne on se, ettei Eurooppa pysty lopettamaan venäläisen öljyn ja kaasun ostoa seinään. Tämä on tilanne, johon on ajauduttu vuosikymmenten saatossa. On ajateltu, että keskinäisriippuvuus rauhoittaa Venäjää eikä johda siihen, että Venäjä valitsee väkivallan. Nyt me näemme, että on käynyt juuri päinvastoin, kertoo Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Lue myös: Unkari ja Saksa eivät aio tukea pakotteita Venäjän energiasektorille
Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakottaa Euroopan etsimään muita energialähteitä, mikä vie kuitenkin aikaa ja lopulta myös rahaa. Muutos kestää jopa vuosia.
– Varmasti jollain tapaa pystytään järjestämään eurooppalaista energianhankintaa uudelleen. Öljyn osalta muualta, kaasun osalta on varmasti vaikeampaa, mutta jotenkin energianhankinta pystytään järjestämään, mutta kyllä tulee olemaan iso operaatio ja kallis, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Lähitulevaisuudessa erityisesti ne maat, jotka ovat riippuvaisia Venäjän kaasusta, voivat olla vaikeuksissa.
– Kaasun osalta ennen kaikkea eurooppalaiset kodit lämpiävät kaasulla, ihmiset laittavat sillä kaasulla ruokansa ja lämmittävät vetensä kaasulla. Se näkyisi eurooppalaisten kotitalouksien arjessa hyvin karulla tavalla, jos kaasun hinta vielä tästä nykyisestä erittäin korkeasta tasosta nousisi paljon, Leskelä pohtii.
Eurooppalaiset vaikuttavat olevan tässä vaiheessa valmiita maksamaan siitä, että Venäjää heikennetään kaikin mahdollisin keinoin.
– Tämä myös osoittaa tietyllä tavalla sitä, että eurooppalaiset ovat valmiita maksamaan kovan hinnan siitä, että eurooppalaista elämäntapaa vastaan ei voi sotilaallisesti hyökätä, Leskelä toteaa.
Vapauden hinta näkyy energialaskussa
Suomi ei ole juurikaan riippuvainen Venäjän kaasusta ja öljystä, mutta energian hinnat pysyvät korkealla Suomessakin.
Asiantuntijat muistuttavat siitä, että kuluttajien kannattaa pitää mielessä se, miksi energia kallistuu: bensapumpulla ja omassa sähkölaskussa näkyy vapauden hinta.
– Jo nyt nähdään, että energian hinnat ovat korkeita. Tämä kysymys pitäisi nähdä siinä kontekstissa, että kyse on Euroopan vapauden puolustamisesta ja sillä on hintansa, professori Tynkkynen toteaa.
– Se on iso kysymys, miten Eurooppa rahoittaa puskurinsa eli rahoitusjärjestelmän millä tätä nousevan energian hintaa puskuroidaan niin, että kaikista heikoimmassa asemassa olevat eivät joudu kärsimään. Tämä on iso solidaarisuuden kysymys, hän jatkaa.
Myös Energiateollisuus ry näkee, että kohoavat kustannukset on maksettava hintana omien arvojen puolustamisena.
– Kaikki uudelleenjärjestelyt ovat tietysti kalliita ja jonkun verran nostavat kustannuksia, mutta uskon, että meillä Suomessa löytyy valmiutta ja ymmärrystä siitä, että eurooppalaisen elämänarvojen puolustamisella on oma hintansa ja olemme sen valmiita maksamaan, Jukka Leskelä toteaa.
Venäjä voi myydä öljyä muualle
Venäjä kärsisi energiakaupan rajoituksista, vaikka maa pystyisi myymään öljyä muualle. Kaasuputkia ei voi suunnata uudelleen.
– Kaasu on tärkeä osa Venäjän energiavientiä, mutta huomattavasti pienemmässä roolissa kuin öljy. Jos Venäjä päättäisi itse Nord Stream 1:n virran katkaista, niin Venäjä ampuisi omaan jalkaan. Tätä kaasua Venäjä ei voisi viedä minnekään muualle. Öljyn osalta on toisin. Jos Eurooppa ei osta Venäjältä öljyä, Venäjä pystyy viemään sitä, pienemmällä katteella, muuallekin, Tynkkynen pohtii.
Tynkkysen mukaan esimerkiksi Kiina voisi ostaa Venäjältä öljyä, mutta kuljetuskustannukset vähentäisivät Venäjän saamaa voittoa.
– Mitä pidemmälle öljyä joutuu viemään, sitä kalliimmaksi se tulee ja sitä vähemmän siitä saa voittoa. Sen takia Euroopan kannattaa Venäjän öljyn käyttöä vähentää, koska se voitto, mitä se öljystä kauempana saa on pienempi. Esimerkiksi kiinaan öljyä vietäisiin tankkereilla Suezin kanavan kautta.