Venäjä aloittaa torstaina Valko-Venäjän kanssa yhteiset sotaharjoitukset Ukrainan tuntumassa, joka pitää tilanteen alueella erittäin jännitteisenä. Harjoitusten on määrä kestää ensi viikon loppuun saakka. Maanpuolustuskorkeakoulun johtaja sanoo MTV:n Uutisaamussa, että harjoituksissa testataan Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisen puolustusjärjestelmän toimintakykyä nopeassa tilanteessa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti suunnitelmansa sotaharjoituksista sen jälkeen, kun hän oli tavannut Valko-Venäjän johtajan Aljaksandr Lukashenkan Pietarissa viime vuoden joulukuussa.
Ukrainan kriisiä vasten arvioituna harjoitukset osoittavat maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitosta johtavan eversti Petteri Kajanmaan mukaan sen, että Valko-Venäjä on valmis puolustamaan Venäjää tarvittaessa.
– Ensinnäkin se [sotaharjoitus] on voimanosoitus sekä Ukrainalle ja Lännelle, että Venäjä ja Valko-Venäjä ovat valmiita puolustamaan Venäjää. Siitähän tässä on kyse, koska Valko-Venäjän maanpuolustus on sidottu venäläiseen puolustusjärjestelmään.
– Samalla se sitten sitoo viimeistään tässä vaiheessa Valko-Venäjän ja Lukashenkan hallinnon tiiviimmin Putinin yhteyteen, josta lähtölaukaus oli oikeastaan tuo vuoden 2020 kansannousu tai epäselvä tilanne maassa, eversti taustoittaa
Harjoitukset ilman kansainvälisiä tarkkailijoita
Eversti Kajanmaan mukaan yhteiset sotaharjoitukset ovat harjoituskalenterin ulkopuolinen tapahtuma, ja ilmoitusta harjoituksista voi pitää yllättävänä.
– Sotaharjoitukset toimeenpantiin aika yllättäen, ilmoitettiin tammikuussa. Siinä ilmoituksen mukaan testataan Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisen puolustusjärjestelmän toimintakykyä nopeassa tilanteessa.
Arviot harjoitusten laajuudesta vaihtelevat. Esimerkiksi sotilasliitto Nato on arvioinut, että sotaharjoitukseen osallistuu noin 30 000 venäläissotilasta.
Kajanmaan mukaan mittakaavaa on joka tapauksessa suuri.
– Mittakaava on aika iso. Puhutaan 30 000 venäläissotilaasta ja sitten valko-Venäläisten joukot siihen päälle. Vaikka Valko-Venäjä ja Venäjä kaksi kertaa tällaisia harjoituksia järjestää, niin tämä on poikkeuksellisen suuri siihen nähden ja sitten ajankohta on poikkeuksellinen, eversti sanoo.
3:32
Tavanomaisesti valtiot merkitsevät vuosikalentereihinsa milloin harjoituksia järjestetään.
– Eikä siitä myöskään ole ilmoitettu kansainvälisten sopimusten, ETYJ-sopimusten mukaan ilmoitettu, Kajanmaa huomauttaa.
Ulkopuoliset tarkkailijat eivät ole saaneet kutsua torstaina alkaviin yhteissotaharjoituksiin. Kajanmaan mukaan ulkopuolisista tarkkailijoista on sovittu ETYJ:n Wienin asiakirjassa. Sen mukaan osallistujavaltioiden tulee jakaa toisilleen tietoa esimerkiksi normaalista poikkeavista sotilaallisista toimista.
– Silloin kun sotaharjoitus tai poikkeuksellinen sotilaallinen toimi ylittää tietyt rajat, jotka ovat 9 000 sotilasta, niin silloin siitä pitäisi ilmoittaa ja jos sotilaiden määrä on yli 13 000, niin pitäisi kutsua ETYJ:n tarkkailijat. Näin Venäjä ei ole tehnyt ja Venäjän ilmoituksen mukaan harjoitukset eivät ylitä näitä määriä.
Sotaharjoitusten todellinen tarkoitus
Joidenkin arvioiden perusteella Venäjä valmistelee harjoitusten varjolla Ukrainaan tunkeutumista.
Ainakin Ukrainan puolella jopa siviiliväestö valmistautuu mahdollista taistelutilannetta varten.
Lue myös: Puisia aseita lapsilla ja epätoivoa tulilinjalla – näin ukrainalaiset valmistautuvat Venäjän uhkaan
Kajanmaan mukaan on mahdollista, että harjoitukset olisivat oikean yhteenoton valmistelua, mutta se ei olisi vallitsevissa olosuhteissa täysin ongelmatonta Venäjän näkökulmasta.
Ukrainalla on pohjoisessa ilmansuunnassa Valko-Venäjän kanssa yhteistä rajaa yli tuhat kilometriä.
– Siellä on kaikki tarvittavat elementit. Sitä [hyökkäystä] pidetään kuitenkin epätodennäköisenä jo ihan pelkästään sen takia, että tuosta suunnasta käytännössä hyökkäys esimerkiksi Ukrainaan olisi hieman haastavaa. Toki tietysti suoraan Kiovan suuntaan, mutta muuten maasto on erittäin haastavaa.
– Muuhun suuntaan Puolaan, Liettuaan, Latviaan, niin pitäisin erittäin epätodennäköisenä sitä, että tässä valmisteltaisiin hyökkäystä Natoa vastaan. Tuo joukko toimii taas kyllä erinomaisena puolustuskeinona, jos Nato päättää toimia Ukrainan suuntaan, Kajanmaa arvioi.
Lue myös: Roudasta rospuuttoon: Estääkö mutamaa eli "rasputitsa" tankkien vyörymisen Ukrainaan? Tähän se voisi vaikuttaa
Pelkkä suurten sotavoimien liikuttaminen vaatii paljon suunnittelua ja resursseja. Venäjä on myös tuonut alueelle paljon ammattisotilaita, joka tuo Kajanmaan mukaan mukanaan omat haasteensa esimerkiksi sotilaiden kierron osalta.
– Eräiden arvioiden mukaan maaliskuussa näiden joukkojen rotaatio pitäisi aloittaa ihan ylläpitosyistä. Haasteena on se, että Venäjä on käyttänyt sinne pysyvän valmiuden joukkoja, eli sopimussoitilaita. Joukkomäärä sopimussotilaista on aika ylärajalla, eikä ole lisää sopimussotilaita joilla heidät korvattaisiin. Jos rotatoitaisiin, niin jouduttaisiin käyttämään varusmiehiä tai reserviläisiä ja sen jälkeen tämä pelikenttä muuttuu hieman, Kajanmaa arvioi.
"Rintamahyökkäys epätodennäköinen"
Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja ei usko, että Venäjä turvautuisi mahdollisessa hyökkäyksessä niin sanottuihin perinteisiin sodankäynnin menetelmiin, vaikka juoksuhaudoista käsin taistellaan edelleen muilla kriisialueilla.
– Venäjän sotilaallisissa vaihtoehdoissa pitäisin todennäköisempänä jonkinnäköistä nopeaa iskua, jopa peitettyä iskua kuin sitä, että edettäisiin rajan yli rintamahyökkäyksenä.
Katso artikkelin alussa olevalta videolta koko eversti Petteri Kajanmaan vierailu Uutisaamussa.