Venäjä aloittaa suuren sotaharjoituksensa, kun Naton ja idän rajalla vallitsee poikkeustila: "Uhkataso saattaa olla korkein sitten Neuvostoliiton hajoamisen"

Valmisteleeko Venäjä Valko-Venäjän liittämistä itseensä jättämällä maahan suuren määrän joukkoja? Vai onko suunnitelmissa kenties sotilasoperaatio Baltian maita vastaan? Muun muassa tällaisia pohdintoja esiintyi neljä vuotta sitten, kun Venäjä järjesti suuren Zapad (Länsi) 17 -pääsotaharjoituksensa.

Pelot eivät tuolloin toteutuneet, mutta uhkakuvat eivät ainakaan Venäjää haitanneet.

–  Poliittisesta näkökulmasta Moskova hyötyi valtavasti viesteistä, jotka lisäsivät epävarmuutta naapurimaissa ja Naton pääkaupungeissa, kirjoittaa Zapad-harjoituksiin perehtynyt puolustusanalyytikko Konrad Muzyka CSIS:n julkaisussa.

Nyt neljä vuotta myöhemmin käynnissä on Zapad 21 -harjoitus. Se huipentuu perjantaina alkavaan viikon pituiseen aktiivivaiheeseen, joskin Zapadiin eri tavoin liittyvät pienemmät harjoitukset ovat olleet käynnissä jo vähintään helmikuusta saakka. Zapad ei myöskään pääty veitsellä leikaten heti aktiivivaiheen jälkeen.

Suurharjoituksen mahdollisesti synnyttämistä provokaatioista ja lisäjännitteistä on taas kirjoitettu ja puhuttu Venäjän lähinaapurustossa. Onko jälleen olemassa vaara, että pelataan Venäjän peliä maalaamalla piruja seinälle?

–  Pahimmillaan siinä käy niin, että ylireagoidaan. En kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, että harjoitusta pitäisi väheksyä, mutta sitä pitää tarkastella objektiivisesti ja rationaalisesti, muotoilee erikoistutkija, majuri Jukka Viitaniemi Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä.

Lue myös: Venäjä esitteli uusinta aseteknologiaansa – tutkija kertoo totuuden sotilaallisen pullistelun takana

Puolassa uhkaa pidetään todellisena

Provokaatioiden tai todellisten sotilasoperaatioiden puuhaamista sotaharjoituksen varjolla Viitaniemi pitää myös tällä kertaa hyvin epätodennäköisenä. Hänen mukaansa neljän vuoden takaiseen verrattuna Zapad 21:een ei näyttäisi liittyvän mitään oleellisesti uutta, vaan strategisen harjoituksen perusrakenne vaikuttaa samankaltaiselta kuin aiemminkin.

Selvää on kuitenkin se, että Zapadin poliittinen ulottuvuus on väkisinkin erilainen kuin alkusyksystä 2017. Tuolloin Valko-Venäjällä oli vielä jonkinlaiset yhteydet länsimaiden kanssa, mutta vuoden 2020 vilpillisten presidentinvaalien ja opposition rajun sorron myötä Aljaksandr Lukashenkan hallinnon ja lännen välirikko on ollut täydellinen.

Näin ollen Zapad alkaa tilanteessa, jossa Valko-Venäjän rajoilla Latviassa, Liettuassa ja Puolassa puhutaan jo hybridisodankäynnistä. Valko-Venäjä on tuonut rajalle turvapaikanhakijoita, joita se yrittää puskea Nato-maiden puolelle. Esimerkiksi Puolassa kahdelle raja-alueelle on julistettu poikkeustila.

–  Uhkan taso saattaa olla tällä hetkellä korkein sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Näemme yhteyden maahanmuuttokriisin ja Zapad-harjoitusten välillä, perustelee Puolan presidentin turvallisuusneuvonantaja Pawel Soloch Politicolle.

Zapad 2021 -sotaharjoitukseen osallistuu Valko-Venäjän joukkoja ja harjoitus ulottuu myös Valko-Venäjän maaperälle.

Viitaniemen mukaan Valko-Venäjän ja sen ainoaksi tukijaksi jääneen Venäjän sotilaallinen yhteistyö on ollut aina tiivistä ja hyvää, mutta se voi entisestään vielä syventyäkin. Mahdotonta ei ole esimerkiksi joidenkin uusien venäläisten joukkojen sijoittaminen pysyvästi maahan.

–  Sitä voi sitten pohtia, onko sellainen oikeasti tarpeellista. Kulissien takana yhteistyö saattaa joka tapauksessa tiivistyä, Viitaniemi sanoo.

Aljaksandr Lukashenka ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat tänään Moskovassa. Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin Tassille kertoman mukaan tapaaminen keskittyy pitkälti maiden kahdenvälisiin suhteisiin, mutta mitään uusia sopimuksia ei ole odotettavissa.

Läntiset sotilastarkkailijat pidetään poissa

Seuraavan viikon aikana Venäjän asevoimat välittänee jälleen näyttäviä kuvia ammunnoista raskailla aseilla harjoitusalueilla. Niitä seuraamaan aiotaan kutsua ulkovaltojen Moskovassa olevia puolustusasiamiehiä kuten myös neljä vuotta sitten. Mistään varsinaisesta tarkkailusta tässä ei Viitaniemen mukaan kuitenkaan ole kyse, eikä yhden taisteluammunnan perusteella voi tehdä kummoisia johtopäätöksiä koko harjoituksesta.

Huhumyllyä Zapadin osalta onkin omiaan pyörittämään se, että Venäjä kiertää Etyjin jäsenenä järjestön velvoitetta kutsua ulkomaisia tarkkailijoita suuriin, yli 13  000 sotilaan harjoituksiin. Maan puolustusministeriö informoi elokuussa ulkomaisia sotilasasiamiehiä siitä, ettei yhteenkään Zapad 21:n harjoitukseen osallistu saman operatiivisen komennon alla yli 6  400:aa sotilasta.

Samassa yhteydessä ministeriö kuitenkin antoi koko strategiselle pääsotaharjoitukselle huomattavasti massiivisemmat ja realistisemmalta kuulostavat mittasuhteet: noin 200  000 sotilasta, yli 80 ilma-alusta, lähes 300 taisteluvaunua ja niin edelleen. Läntisten tarkkailijoiden pitäminen poissa ei siten näyttäisi ainakaan Etyjin sopimusten henkeä noudattavan.

Ulkomaisia tarkkailijoita Zapad 21:een toki puolustusministeriön mukaan saapuu Kiinasta, Vietnamista, Myanmarista, Pakistanista ja Uzbekistanista. Lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja muun muassa Intiasta, Mongoliasta ja Sri Lankasta.

Lue myös: Valko-Venäjän maahansa lennättämät pakolaiset aiheuttavat painetta nyt Latvian ja Puolan rajoilla – ulkoministeri Haavisto: "Tilanne on ärimmäisen huolestuttava"

Kansalliskaarti ja Pohjoinen laivasto mukana, kenties myös ydinasejoukot

Venäjän puolustusministeriön esittelemässä harjoitusskenaariossa kuvitteellinen, pohjoiseen napa-alueeseen nimensä puolesta viittaava Poljarnaja-valtio painostaa toista valtioryhmää, Keskusfederaatiota. Kiista kärjistyy aseelliseksi yhteenotoksi, jonka torjumista ja oman alueen takaisin valtaamista Zapadissa harjoitellaan. Muodollisesta kuvitteellisuudesta huolimatta osapuolten tilalle ei ole kovin vaikeaa kuvitella Natoa sekä Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliittoa.

Viitaniemi arvioi toiminnan käynnistyvän vihollisen massiivisen ilmaiskun torjunnalla. Puolustuksen tai hyökkäyksen välinen ero on hänen mukaansa harjoituksessa vähintäänkin epämääräinen, ne kulkevat käsi kädessä.

–  Jos miettii vihollisen ilmaiskun strategista torjuntaoperaatiota, niin sen voi hyvin helposti kääntää, käytännössähän siinä voidaan harjoitella myös hyökkäyksellisiä toimia, Viitaniemi sanoo.

Tämänkertaisessa Zapadissa on sotilasasiantuntijan mukaan muutamia mielenkiintoisia piirteitä: muutamia vuosia sitten perustettu ja Venäjän sisäisestä turvallisuudesta huolehtimiseen tarkoitettu kansalliskaarti harjoitteli Zapadiin liittyen jo kesällä, ensi kertaa näin laajassa mittakaavassa.

Viitaniemen mukaan on myös mielenkiintoista seurata, millaisessa roolin oman sotilaspiirin asemaan korotettu Pohjoinen laivasto ottaa Zapadissa. Sen merijalkaväkeä on hänen mukaansa jo siirretty Itämeren alueelle. Lisäksi Viitaniemen mukaan vaikuttaa etukäteen siltä, että Venäjän strategiset ydinasejoukot saattavat liittyä mukaan jossain vaiheessa harjoitusskenaarion edetessä.

Suomen lähialueilla Zapad 21 näkynee ainakin merellä, sillä harjoituksen merelliseksi toiminta-alueeksi on määritelty eteläisen Itämeren ohella Suomenlahti.

Lähteet: Venäjän puolustusministeriö, CSIS, Mitä vanjat puuhaa -blogi, Politico