Kuolleella oppositiojohtaja Aleksei navalnyilla ei ole selkeää manttelinperijää.
Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kuolema on henkisesti iso isku Venäjän liberaalimmalle oppositiolle, arvioi STT:lle väitöskirjatutkija Eemil Mitikka Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Navalnyilla ei ole selkeää manttelinperijää, sillä hänen suosionsa ja tunnistettavuutensa oli täysin omaa luokkaansa. Navalnyi oli ennen kuolemaansa vangittuna vuoden 2021 alusta lähtien, mutta arvosteli mahdollisuuksien mukaan myös vankeudesta käsin Venäjän politiikkaa.
– Nykyisen opposition politiikoista ainoastaan Navalnyilla oli auktoriteettia ja uskottavuutta mobilisoida vuoden 2021 protestien kaltaisia mielenosoituksia vangitsemisensa jälkeen, Mitikka sanoo.
Navalnyi neuvoi kannattajiaan oppositiopolitiikan harjoittamisessa. Neuvoista viimeiseksi jäi kehotus tukea ja äänestää Boris Nadezhdinia Venäjän maaliskuun presidentinvaaleissa.
Ukrainan sotaa arvostelleen Nadezhdinin asettuminen ehdolle tulevissa presidentinvaaleissa estettiin aiemmin helmikuussa. Hänen mukaansa keskusvaalilautakunta kieltäytyi rekisteröimästä ehdokkuutta.
Mitikka sanoo, että on kiinnostavaa nähdä, millaiseksi poliittiseksi toimijaksi Nadezhdin voi nousta. Hän on ollut Venäjän television keskusteluohjelmissa vakiokasvo, joka on niissä arvostellut esimerkiksi Ukrainan sotaa.
– Nyt koko liberaalimpi oppositio on asettunut hänen taakseen.
Vaikka Nadezhdin on kritisoinut laajamittaista hyökkäyssotaa Ukrainassa, hän suhtautui ainakin aiemmin Krimin valtaukseen myönteisesti.
"Absurdeja piirteitä"
Muidenkin näkyvien oppositiotoimijoiden mahdollisuudet ovat rajatut, sillä valtaosa heistä on maanpaossa tai vangittuina.
Vankilassa istuu esimerkiksi toimittaja-aktivisti Vladimir Kara-Murza, joka tuomittiin 25 vuoden vankeuteen esimerkiksi "väärän tiedon levittämisestä Venäjän asevoimista sekä yhteyksistä ei-toivottuun organisaatioon". Ukrainan sotaa arvostellut Ilja Jashin taas istuu kahdeksan ja puolen vuoden tuomiota.
Samaan aikaan viranomaiset tukahduttavat pienemmätkin mielenilmaukset. Hallinto on käynyt yhä vainoharhaisemmaksi ja mielivaltaisemmaksi hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, Mitikka sanoo.
– Pidätykset ja viranomaisten sanktiot ovat saaneet toisinaan täysin absurdejakin piirteitä. Ihmisiä on esimerkiksi pidätetty Ukrainan lipun väristen vaatteiden käyttämisestä.
Hallinnon suosiota vaikea arvioida
Mitikka pitääkin lyhyellä aikavälillä todennäköisempänä, että niin sanotun "systeemiopposition" sisältä nousee toimija, joka voisi haastaa nykyhallintoa. Systeemioppositio tarkoittaa Venäjän näennäistä oppositiota, joka on lähinnä olemassa antaakseen kuvan demokraattisesta järjestelmästä, mutta joka ei aidosti haasta Kremliä.
Esimerkiksi vuonna 2020 Habarovskin alueen ”systeemioppositiota” edustava kuvernööri Sergei Furgal pidätettiin. Tämän jälkeen alueella oli kuukausia kestäneitä protesteja, jotka saivat nopeasti Kremlin vastaisen sävyn.
– Tapaus oli poikkeuksellinen modernin Venäjän historiassa, koska Furgal edusti virallista Venäjää eikä hän ollut profiloitunut Kreml-vastaisuudella aikaisemmin. Tämän tapaisten yllätysten realisoituminen ei ole pois suljettua tulevaisuudessakaan.
Koska soraäänet tukahdutetaan, on vaikea sanoa, kuinka vankalla pohjalla Venäjän hallinnon legitimiteetti todellisuudessa on.
– Tämän takia voidaan nähdä myös yllätyksiä maan sisäisessä kehityksessä.