Venäjän ilmavoimien Kamov Ka-52 -taisteluhelikoptereilla on ollut Ukrainan sodassa kova kohtalo, arvioi Britannian sotilastiedustelu tuoreessa Twitter-ketjussaan.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
Brittien mukaan Venäjä on menettänyt 24. helmikuuta jälkeen ainakin 23 yksilöä. Se on yli 25 prosenttia ilmavoimien käytössä ennen hyökkäystä olleesta 90 kopterin laivueesta.
Lähes puolet Ukrainassa pudotetuista venäläiskoptereista on ollut juuri Ka-52-kalustoa.
Avointen lähteiden tiedustelutiedon mukaan venäläisiä Ka-52-koptereita olisi Ukrainassa pudotettu tai vähintäänkin hylätty juuri 23 kappaletta, kun taas helikopteritappioiden kokonaismäärä olisi 54. Tähän tilastoon kuuluvat niin taistelu- kuin kuljetuskopterit sekä tunnistamattomat yksilöt.
Lue myös: "Lennä moskovalainen!" Ukrainan armeija jakoi videon, jossa ohjus saa Venäjän "Alligaattorin" räjähtämään ilmassa
Venäjällä ei riittävää ilmaherruutta
Brittien mukaan venäläinen taistelukopterikalusto on todennäköisesti kärsinyt eritoten Ukrainan maajoukkojen käyttämistä olalta laukaistavista ilmatorjuntaohjuksista, samalla kun kopterit joutuvat operoimaan vähemmällä hävittäjäkonesuojalla kuin mitä Venäjän sotilasdoktriini edellyttäisi.
Venäjä ei edelleenkään ole kyennyt ylläpitämään riittävää ilmaherruutta, joka taas mahdollistaisi taistelukoneiden lähitukilennot etulinjan lähellä, minkä lisäksi maan tykistön ammusvarasto alkaa käydä vähiin.
Niinpä Venäjän sotilasjohdon uskotaan entistä enemmän joutuvan turvautumaan riskialttiisiin helikopterioperaatioihin, koska se on yksi harvoista käytettävissä olevista tavoista antaa lähitukea maajoukoille.
Kamov Ka-52 teki ensilentonsa vuonna 1997
Kamov Ka-52 on kaksipaikkainen taisteluhelikopteri, joka teki ensilentonsa vuonna 1997. Sen lentoonlähtömassa on valmistajan mukaan maksimissaan 10 400 kg, suurin lentonopeus 300 km/h ja suurin nousunopeus 16 m/s (3 150 jalkaa/minuutti).
Sen suurin lentokorkeus on 5 500 metriä, suurin sallittu leijuntakorkeus 3 800 metriä ja toimintamatka sisäisillä polttoainesäiliöillä 460 km.
Aseistuksena on muun muassa 30 millimetrin automaattitykki, panssarintorjunta- ja ilmataisteluohjukset sekä raketit. Sensorivarustuksena on muun muassa tutka sekä monipuolinen omasuojajärjestelmä.
Venäjän ilmavoimilla ja laivastolla oli ennen Ukrainan sodan eskaloitumista käytössä yhteensä noin 120 yksilöä. Tilauksia ja optioita Venäjällä on yhteensä 65 helikopterista. Kalustoa on myyty myös Egyptin ilmavoimille.
Ongelman laajuus epäselvä
Keväällä The Drive uutisoi Ka-52-kaluston kärsivän merkittävästä vibraatio-ongelmasta, jolla voi olla negatiivisia vaikutuksia.
Kahdella vastakkain pyörivällä pääroottorilla varustettu Ka-52 kantaa merkittävän osan ase- ja sensorivarustuksestaan runkoon kiinnitetyissä ”siivissä”, jotka Ukrainan sodasta leviävän videomateriaalin perusteella tärisevät aika tavalla.
The Driven haastattelemien nimettömänä pysyttelevien asiantuntijoiden mukaan kyseessä voi olla joko siipitelineissä kuljetettavien aseiden tai anturien resonanssitaajuus, joka sattuu käymään yksiin roottoreista tulevan tärinän kanssa – tai sekä että.
Tärinä voi vaikeuttaa esimerkiksi ohjuslukituksen aikaansaamista, lyhentää aseiden ja sensorien käyttöikää ja vaikuttaa siipitelineiden itsensä kestävyyteen.
Tiedossa ei ollut, oliko kyseessä koko Ka-52-laivastoa piinaava ongelma, ja johtuiko se esimerkiksi siitä, että Ukrainassa käytettävä kalusto olisi tuolloin lentänyt tavallista raskaammassa lastissa.