Suomen yli kahdeksan miljardin hävittäjähankinta on omiaan paikkaamaan ilmatorjunnan puolustukseen väistämättä jättämiä aukkoja.
Venäjän ilmahyökkäykset ovat Ukrainan tuska ja päänsärky, sanoo Puolustusvoimien ja Ilmavoimien ex-komentaja, nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.).
Esimerkiksi viime viikolla keskiviikon ja torstain välisenä yönä Venäjän ilmavoimat iski jälleen tuhoisasti Ukrainaan suurella määrällä ohjuksia ja droneja.
Iskut aiheuttivat "huomattavia ja todennäköisesti pitkäkestoisia" vaurioita Ukrainan energiainfrastruktuurille, arvioi yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Ukrainan mukaan Venäjä laukaisi yli neljäkymmentä ohjusta ja saman verran droneja. Ohjukset ja dronet lähetettiin matkaan Länsi-Venäjältä, Etelä-Ukrainasta ja Krimin niemimaalta.
1:07
Venäjä on toistuvasti iskenyt Ukrainaan kymmenillä ohjuksilla ja droneilla. Video maaliskuulta.
Ukrainalaisväitteet Venäjän ilmaiskuista noudattavat samaa kaavaa: Iso osa taivaalta sataneista uhkista ammutaan alas, mutta ei kaikkia.
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba totesikin äskettäin Washington Postille maan tarvitsevan lisää Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä suojellakseen asutuskeskuksiaan ja eturintamaansa.
Ukraina on pinta-alaltaan niin suuri valtio, ettei minkään normaalikokoisen yksittäisen valtion ilmapuolustusbudjetti riittäisi sen täydelliseen suojaamiseen pelkästään ilmatorjunnalla, sanoo Lindberg.
– Pitää miettiä, mitä halutaan suojata. Kun päätös on tehty, sinne rakennetaan monikerroksinen ilmatorjunta. Ilmapuolustusta usein kuvataan sarjalla ympyröitä. Eri ympyröiden sisällä eri ilmatorjunta-aseet huolehtivat vaihtelevilla kantamilla erilaisista uhkista, Lindberg selvittää.
Pommitettu kerrostalo Harkovassa maaliskuussa 2024.
Aukot paikataan nopealla tuhovoimalla
Jotta päästäisiin edes lähelle tavoitetta, tarvitaan jotain, josta ammattisotilaat tuppaavat käyttämään termiä "integroitu ilmapuolustusjärjestelmä".
Suomeksi sanottuna kyse on siitä, ettei vastuu ilmapuolustuksen onnistumisesta ole yhdelläkään yksittäisellä asejärjestelmällä, koska yksikään järjestelmä ei käytännössä yksin pysty tekemään kaikkea.
Tehokkaasta ilmatorjunnasta saatiin oppikirjaesimerkki lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kun Israel väitti pudottaneensa liittolaistensa kanssa 99 prosenttia Iranin lähettämistä yli 300 ohjuksesta ja dronesta.
Israelin urakkaa auttoi huomattavasti myös valtion pieni koko, mikä tekee ilmapuolustuksen järjestämisestä helpompaa.
Vaikka Suomi ei ole Ukrainan kokoinen valtio, on se silti pinta-alaltaan suuri, selvästi esimerkiksi Israelia isompi. Vertailun vuoksi Israel on melko tarkasti Kainuun kokoinen.
Suomen ilmapuolustukseen jäisikin pelkkää ilmatorjuntaa käyttämällä "väistämättä valtavia aukkoja", Lindberg myöntää.
Ratkaisu ongelmaan on kallis. Suomessa sen tuoreimmaksi hintalapuksi muodostui noin 8,4 miljardia euroa. Rahalla Puolustusvoimat saa käyttöönsä 64 kappaletta F-35-monitoimihävittäjiä. Kauppa on Suomen historian suurin. Aikaisemmin samaa virkaa toimittivat Hornetit.
Kymmenien miljoonien hävittäjät suojelevat ilmatilaa, jos vastustaja lähettää lentokoneita ja risteilyohjuksia yllättäen muualle kuin sinne, missä ilmatorjuntaa on. Sinne kun ei millään ehditä siirtää esimerkiksi maitse kulkevaa ilmatorjuntakalustoa.
– Silloin sinne kannattaa lähettää se 15 kilometriä minuutissa lentävä hävittäjä, jossa on hyvät sensorit ja kymmeniä kilometrejä kantavia ilmataisteluohjuksia. Tähän vielä tiedustelu ja häirintä päälle, Lindberg sanoo.
Suomi saa ensimmäiset F-35-hävittäjänsä vuonna 2026.
Ballistinen ohjus tuskastuttaa
Suomi on panostanut 2020-luvulla runsaasti ilmapuolustukseen. Vielä lokakuussa 2022 Iltalehti uutisoi, ettei Suomella ole kykyä torjua ballistisia ohjuksia. Huhtikuussa 2023 Suomi kertoi hankkivansa Israelin Daavidin linko -järjestelmiä, jotka pystyvät torjumaan juuri ballistisia ohjuksia, joita Venäjäkin käyttää lähes joka yö pommittaessaan Ukrainaa.
Ukrainan Patriot-toiveenkin taustalla on juuri Venäjän ballististen ohjusten aiheuttama uhka.
– Kuka uskoo, ettei maailman mahtavin sotilasliittouma löydä seitsemää Patriot-järjestelmää valtiolle, joka taistelee joka päivä ballistisia hyökkäyksiä vastaan, Kuleba kyseenalaisti Naton kokouksessa.
Lue lisää: Ukraina anelee seitsemää Patriot-patteria, Eurooppa sanoo ei
Patriot-järjestelmän ballistisia ohjuksia alas ampuvat PAC-3-ohjukset maksavat noin neljä miljoona dollaria kappaleelta, Lindberg sanoo.
Vaikka Ukrainalla on jonkin verran käytössään ballistisille ohjuksille pärjäävää kalustoa, eivät lukumääräisesti ilmapuolustuksen selkärangan muodostavat neuvostovalmisteiset ilmatorjuntajärjestelmät pysty samaan.
Ilmapuolustus ja -hyökkäystehoaan kasvattaakseen Ukraina on myös vaatinut käyttöönsä F-16-hävittäjiä, joiden on määrä saapua maan asearsenaaliin kuluvan vuoden aikana.
Ukraina syytti viime kesän vastahyökkäyksensä epäonnistumisesta taajaan juuri sitä, etteivät länsimaat antaneet avaimia ilmaherruuteen. Venäjä pystyi iskemään taisteluhelikoptereilla ja hävittäjillään Ukrainan hyökkäysjoukkoja vastaan.
Vaikka laajalti käytössä olevat dronet ovat osaltaan uudistaneet sodankäyntiä, ei niistä tällä hetkellä ole hävittäjien kykyjä korvaamaan, Lindberg sanoo.
Lue lisää: Tekikö Puolustusvoimat 8 miljardin virheen? Suomi hankki uudet hävittäjät juuri ennen kuin dronet mullistivat sodan ilmatilan
Ukraina joutuu jatkuvasti valitsemaan, suojellako ilmatorjunnalla eturintaman taistelijoita, asutuskeskuksia vai kriittistä infrastruktuuria.
Venäjällä tilaisuus iskeä
Venäjän ilmaiskut ovat pakotteet Ukrainan valitsemaan, panostetaanko ilmapuolustuksessa asutuskeskuksien vai etulinjan joukkojen suojeluun, ajatushautomo ISW kirjoittaa.
– Venäjä näyttää käyttävän hyväkseen Ukrainan heikentynyttä ilmapuolustusta romahduttaakseen sen energiaverkon ja rajoittaakseen Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteettia, ISW arvioi.
Venäläisjoukot puolestaan hyödyntävät Ukrainan ilmapuolustuksen ongelmia iskemällä ilmavoimilla Ukrainan etulinjaa vastaan, joka osaltaan ISW:n mukaan mahdollistaa "hitaan, mutta tasaisen etenemisen".
Sekä ISW että esimerkiksi Britannian puolustusministeriö ovat äskettäin antaneet lausuntoja, joissa on todettu, että Venäjällä riittänee keväällä voimaa jatkaa hyökkäyksiä kelirikosta huolimatta.
Asiantuntijat uumoilevat, että Venäjä aloittaa suuremman hyökkäyksen kesän aikana. Todennäköisimpänä iskusuuntana pidetään Itä-Ukrainan Donetskin aluetta.
Laajemmin Venäjän alkuvuoden hyökkäyksistä voi lukea alla olevista linkeistä.