Suomen ampumaurheiluliiton (SAL) puheenjohtaja Vesa Nissinen uskoo joutuneensa saksalaiseen oikeusistuimeen kritisoituaan näkyvästi lajin venäläisiä johtohenkilöitä.
Frankfurtissa käynnistyi keskiviikkona kuulemiset Euroopan ampumaurheiluliiton ESC:n venäläistaustaisen puheenjohtajan Alexander Ratnerin nostamasta kunnianloukkauskanteesta.
Tapauksessa nykyisin Saksan kansalaisuuden omaava Ratner vaatii Kansainvälisen ampumaurheiluliiton puheenjohtajalta Luciano Rossilta sekä Italian ja Suomen ampumaurheiluliitoilta noin 100 000 euron korvauksia vuoden 2023 luottamusäänestyksen järjestämiseen liittyneistä tapahtumista.
Ratnerin mukaan Rossi oli hänestä levitetyn taustakirjeen takana ja pyrki tällä tavoin syrjäyttämään hänet ESC:n puheenjohtajan paikalta.
LUE LISÄÄ: Venäläisen asianajajat grillasivat suomalaiseverstiä oikeudessa
Selkkaus on vain yksi juonne lajin johtopaikkojen valtataistelussa italialaisen Rossin sekä häntä ennen kansainvälistä liittoa ISSF:ää johtaneen venäläismiljardööri Vladimir Lisinin välillä. Ratner tuki liiton pääsihteerinä Lisinin jatkoa puheenjohtajana, mutta tämä hävisi viime vuoden lopulla pidetyn äänestyksen Rossille täpärällä erolla.
Nissinen koki olevansa oikeussalissa sivullinen lajin suuremmassa valtataistelussa.
– Miksi Ratner halusi erikseen juuri minut ja meidät sinne, niin luulen, että siinä jäi vähän hampaankoloon sieltä edellisestä äänestyksestä, kun onnistuin heitä haittaamaan, Nissinen arvelee.
Nissinen on sotilasarvoltaan eversti (evp) ja hän on toiminut pitkällä urallaan Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajana vuosina 2016–19. Hän näkee, että venäläisessä toimintatavassa on johdonmukaisuutta suhteessa moniin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Urheilu on yksi toiminnan painopistealueista.
Suomi vain viestinviejä epäluottamusäänestyksessä
Nissinen oli näkyvässä roolissa kesällä 2023, kun useat maat lähtivät ajamaan Euroopan ampumaurheiluliiton kokouksen esityslistalle luottamusäänestystä Ratneria kohtaan.
Asia henkilöityi Nissiseen ja levisi kansainvälisessä mediassa juuri Suomen lajiliiton aloitteena, mutta todellisuudessa Suomi oli vain yksi 30 maasta, jotka lähtivät 57 kansallisen liiton joukossa asiaa ajamaan.
– Pohjoismaissa prosessia johti Tanskan liiton puheenjohtaja, jonka kanssa asiaa valmisteltiin, mutta hän oli juuri pitkällä reissulla, kun tuli aika lähettää reklamaatio vastaanottajalle. Ilmoitin että me voimme kyllä Suomesta lähettää tämän pyynnön, edustaahan se jäsenmaiden pääosan kantaa, Nissinen taustoittaa.
Suomen ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Vesa Nissinen ajoi voimakkaasti muutosta Euroopan lajiliiton johtoon.
Ratner raivostui hankkeesta. Hän kieltäytyi ottamasta äänestystä lokakuussa 2023 järjestetyn kokouksen päätettäväksi. Yli puolet ESC:n jäsenmaista oli tuolloin luottamusäänestyksen takana, mikä olisi Sveitsin yhdistyslakia noudattavan liiton sääntöjen mukaan pitänyt helposti riittää siihen, että asia olisi pitänyt käsitellä kokouksessa.
Tässä vaiheessa äänestystä vaatineet maat veivät asian Urheilun kansainvälisen vetoomustuomioistuimen (CAS) käsiteltäväksi. Vastaan tuli seuraava yllätys.
– CAS:in kolme tuomaria eivät pystyneet siinä ajassa tekemään päätöstä. He ilmoittivat vain, että aika ei riitä. Totta kai yritimme sitten vielä jotain kokouksessa, mutta olimme ikään kuin jo hävinneet sen pelin, Nissinen toteaa.
Myöhemmin SAL sai vetoomustuomioistuimelta perustelun, ettei asiassa nähty syntyneen peruuttamatonta haittaa. CASin mukaan Suomi voisi myöhemmin pyytää koolle ylimääräistä kokousta asian käsittelemiseksi.
Ärtymys Nissistä kohtaan vuodelta 2022
Ratner säilytti asemansa ESC:ssä ja jatkaa edelleen liiton johdossa. Nissisen tunne siitä, että venäläistaustaisella lajipomolla on jotain henkilökohtaisesti häntä vastaan, saattaa juontua jo edelliseltä vuodelta.
Ratner oli loppuvuodesta 2022 Kansainvälisen liiton ISSF:n pääsihteerinä ajamassa poskettoman lähes 24 miljardin euron omaisuuden haalinutta venäläismiljardööriä Vladimir Lisiniä jatkokaudelle liiton puheenjohtajana.
Ampumaurheiluliitossa oli juuri ajettu sisään uusi sähköinen äänestysjärjestelmä, joka takasi kaikille jäsenmaille salaisen äänestyksen. Aiemmin paperi- tai käsiäänestyksenä tehdyt valinnat saivat monet jäsenmaat tekemään valintansa seuraamusten pelko takaraivossaan.
– Venäläiset avasivat kokouksen ja totesivat, että nyt kun on vain kaksi puheenjohtajakandidaattia, niin tämähän voidaan suorittaa ihan vain paperiäänestyksenä, Nissinen toteaa.
– Pidin puheenvuoron, että nyt kun meillä on sähköinen järjestelmä, niin emmehän me nyt todellakaan peruuta mihinkään kivikaudelle. Onnistuin torjumaan perinteisen äänestyksen niin, että asiasta päädyttiin äänestämään. Tämä erillinen äänestys päättyi ensin tasan, ja sitten toisella kierroksella sähköinen äänestystapa voitti niukasti.
Lopulta vaali vietiin läpi sähköisesti, ja Rossi voitti Lisinin äänin 136–127.
Suorat yhteydet Venäjän sotakoneistoon
Nissinen on kahdeksan vuoden puheenjohtaja-aikansa saatossa halunnut pitää ampumaurheilun ja sotilaallisen maanpuolustuksen selkeästi erillään toisistaan. Hän kuitenkin tietää, että lajilla voi olla tekemistä myös sotilasstrategisten päätösten kanssa.
– Vaikka käytetään samoja välineitä ja ammutaan jopa samoilla radoilla, niin ampumaurheiluliitto tekee puhtaasti ampumaurheilua ja se on hieno laji. Puolustusvoimissa harrastetaan ammuntaa myös muista syistä, Nissinen avaa.
Yksi esimerkiksi ampumaurheilun ja puolustusteollisuuden yhteisistä intresseistä kohtaa Euroopan kemikaaliviraston ajaman lyijykiellon vaikutuksia arvioitaessa. Ehdotus on herättänyt Suomessa suurta huolta muun muassa Reserviläisliitossa.
– Kun meidän ampumaratamme joutuisivat kohtuuttoman korjausvelan kohteeksi, moniko rata menisi kiinni? Mitä lyijykielto tarkoittaisi ammustehtaille, tuotantolaitoksille ja epäsuorasti meidän puolustuskyvyllemme?
– Euroopan ampumaurheiluliitto ei ole tehnyt riittävästi sen asian estämiseksi, Nissinen sanoo lyijykiellon vaivattomasta etenemisestä.
Vladimir Lisin on teräsyhtiönsä kautta sidoksissa presidentti Vladimir Putinin sodankäyntiin Ukrainassa.
Tämä on yksi syistä, miksi venäläistaustainen henkilö on länsimaissa koettu kestämättömäksi vaihtoehdoksi Euroopan lajiliiton johtopaikalle.
Myös ISSF:n puheenjohtajapaikalta kammetulla Vladimir Lisinillä on teräsyhtiö NLMK:n pääomistajana suora yhteys Venäjän sotakoneistoon.
– Lisin ei EU:n tai USA:n ole sanktiolistoilla, vaikka hän on Vladimir Putinin lähipiiriä ja hallitsee Venäjän terästeollisuutta.
LUE MYÖS: Suomen nyrkkeilypomo iskee olympiakohusta: Taustalla Venäjän sabotaasi
Venäläisillä on siis muitakin intressejä kuin pelkkä urheilullinen vaikutusvalta pysytellä ampumaurheilun johtopaikoilla. Lajissa tilanne on vielä korostuneempi kuin esimerkiksi nyrkkeilyn tai miekkailun vastaavissa tapauksissa.
– Pitää ymmärtää, miten siellä puolella ajatellaan. Voima ja valta ratkaisevat kaiken. Ja kaikki valta otetaan, mikä saadaan.