Huomenta Suomen Pöllöraadissa ruodittiin Naton Itämeri-huippukokouksen antia.
Helsingissä järjestettiin tällä viikolla Nato-huippukokous, jossa käsiteltiin Itämeren turvallisuustilannetta.
Tietokirjailija Katleena Kortesuon mukaan kokouksessa oli ensisijaisesti kyse viestinnällisestä teosta.
– Sehän oli vain erityisesti viestinnällinen osoitus siitä, että me pidämme yhtä, Nato on täällä läsnä, me vartioimme.
Kortesuon mukaan konkretian liikkeelle saamiseksi tarvittiin juurikin viestinnällinen teko.
Lue myös: Itämeren sabotaasien ehkäisyssä kiperä haaste: "Se on se pullonkaula"
Iltalehden politiikan ja talouden toimituksen päällikkö Juha Ristamäki toteaa, että nyt jää nähtäväksi, mikä se konkretia on.
– Tottakai Naton valvonta lisääntyy. Mutta pystyykö Nato toimimaan, jos vastaavia tapauksia tapahtuu, Ristamäki pohtii.
Lue myös: Ulkoministeri Valtonen: Natolta kaksi alusta Itämerelle
"Suomalaisilla hyvä egotrippi Eagle S:n kohdalla"
MTV:n politiikan toimittaja Antonia Bergin mukaan on edelleen epäselvää, miten nykyisissä haasteissa pystytään toimimaan.
– Tässä kokouksessa nyt boostattiin Suomen toimintaa Eagle S:n kohdalla tosi voimakkaasti ja suomalaisillahan oli sellainen hyvä egotrippi tässä. Kansainväliset toimittajathan kehuivat hirveästi, miten Suomi on pärjännyt.
Lue myös: Emeritusprofessori: Näin Nato voi pysäyttää varjolaivat – "Se olisi poliittinen päätös"
Berg huomauttaa, että varsinaiset päätökset valvonnasta oli kuitenkin tehty jo ennen kokousta. Berg toteaa, että asiassa haluttiin lähettää voimakas viesti Venäjälle.
Viidennen artiklan käyttöönotto korkean kynnyksen takana
Pöllöraadissa pohdittiin myös, minkälaisessa tilanteessa Naton viidennen artiklan pyörät lähtisivät pyörimään. Viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata kohtaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita kohtaan.
Ristamäki pohtii, että viidennen artiklan käyttöönotto on korkean kynnyksen takana.
– Ottaen huomioon Naton nykyisen tilanteen. Siellä on kuitenkin tällaisia maita kuin Unkari ja Turkki, niin yksimielisen päätöksen saamisessa varmaan kynnys on tosi korkealla. Tarvitsisi olla tosi iso hyökkäys, että varsinainen artiklahomma (artiklan käyttöönotto) tapahtuisi nopeasti.
Kortesuo uskoo, että koko Naton aktivoitumisen sijaan joudutaankin luottamaan enemmänkin kahdenvälisiin suhteisiin.
Berg huomauttaa, että kokouksessa olivat juuri Naton Itämeren alueen maat.
– Onhan se niin, että mitä kauempana siitä ollaan, niin ei sitä tiedosteta. Eihän meillekään täällä ole niin selvää, että miltä Italiassa tuntuu, kun siirtolaiset tulevat sinne. Eihän se meitä huoleta samalla tavalla.
Viestinnällinen puoli upposi lähes kaikkiin
Kortesuon mukaan Nato-kokouksen viestinnällinen puoli näytti uppoavan kaikkiin muihin – paitsi ex-pääministeri Paavo Lipposeen.
Lue myös: HBL: Lipponen arvostelee Orpon jättämistä pois Nato-kokouksesta
– Lipponenhan ei oikein tykännyt tästä. Hänhän oli sitä mieltä, että nyt on tässä suorastaan perustuslakia rikottu – että pitäisi olla pääministerin eikä presidentin paikalla tällaisessa kokouksessa.
– Lipposeenhan ei uppoa mikään, sanailee Ristamäki.
Ristamäki toteaa, että puolustusministeri Antti Häkkänen oli hallituksen edustajana pääministeri Petteri Orpon ollessa ulkomaanmatkalla.
– Piti keksiä joku matka, että hän ei tule pilaamaan Stubbin tilaisuutta, vitsailee Ristamäki.