Presidentti Alexander Stubb näkee, että Naton voisi olla hyvä ottaa logistista ja operatiivista koordinointia Ukrainan tukemisesta nykyistä enemmän.
Tällöin toiminta olisi hänen mukaansa avoimempaa, eri liittolaisten toiminnan eteen tehty toiminta tulisi näkyväksi ja turhien lupausten tekeminen Ukrainalle muuttuisi samalla vaikeammaksi.
Stubbin ajattelu liittyy Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin aloitteeseen, joka siirtäisi Ukraina-avun koordinointia, ukrainalaisten kouluttamista ja rahoittamista Nato-mailta Natolle instituutiona.
Stubb kommentoi asiaa suomalaismedialle tänään keskiviikkona sen jälkeen, kun hän oli muun muassa tavannut Stoltenbergia ja pitänyt puheen Friends of Europe -ajatushautomolla Brysselissä.
Päätös alaesikunnasta ei ole aluepolitiikkaa
Stubb kertoi alkuillan tiedotustilaisuudessa Suomen tavoittelevan Natossa edelleen Hollannin Brunssumissa sijaitsevaa Norfolkin esikuntaa. Sen alla olisivat kaikki Pohjoismaat.
Naton maavoimien alaesikunta olisi Stubbin mukaan Suomelle paras ratkaisu.
– Nämä me olemme esittäneet (Natolle) tavoitteena. Päätös ei ole sotilaallinen mutta sotilaalliseen harkintaan perustuva.
Alaesikunnan paikkaa ei ole vielä päätetty eikä myöskään sitä, että jos se tulisi Suomeen, mihin se Suomessa sijoitettaisiin.
– Tämä ei ole aluepoliittinen päätös.
Lue lisää: Saako Mikkeli Nato-alaesikunnan? Stubb ja Stoltenberg kommentoivat Brysselissä
4:45
Katso myös: Presidentti Stubb kehui NATO-kokouksen sihteeriä MTV:n toimittajan nimen ääntämisestä
Vierailun teemana muun muassa Ukrainan tukeminen
Stubbin kaksipäiväisen vierailun ohjelmassa on ollut ja tulee olemaan keskusteluja esimerkiksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä, Ukrainan tilanteesta sekä Naton tulevasta Washingtonin huippukokouksesta.
Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa keskustelleensa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa Yhdysvaltain 60 miljoonan dollarin apupaketista, joka on vielä epävarma.
– Tässä leikitään ukrainalaisten hengillä. Vetosin muun muassa CNN:llä Yhdysvaltain kongressiin paketin puolesta. Tämä on esimerkki siitä, kun ulkopolitiikasta tulee sisäpolitiikkaa, ja silloin me olemme aina vaaran vyöhykkeellä.
– Toivon, että amerikkalaiset tekevät (Ukrainan kannalta oikean päätöksen).
"Venäläisten itsevarmuus kasvanut"
Stubb sanoi venäläisten itsevarmuuden kasvaneen. Mukana on myös uhoa.
– Kun itsevarmuus sekoittuu uhoon – ja aika usein taktisiin virheisiin – riskit kasvavat. Mutta mikä taas rauhoittaa, me olemme nyt valmiita ja liittolaiset ovat valmiimpia kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Ja Ukrainan kyky puolustaa itseään on ollut hyvin vahva. Nyt olemme asemasodassa.
– Luulen, että me olemme sen verran kriittisessä tilassa tämän sodankin suhteen, että öitä ei hirveän hyvin juuri nyt nuku, hän viittasi itseensä.
Sveitsi isännöi rauhankokousta
Sveitsi isännöi kesäkuussa korkean tason rauhankokousta Ukrainan sodan lopettamiseksi.
Rauhankokous järjestetään 15.–16. kesäkuuta Luzernin kaupungin lähellä ylellisessä Bürgenstockin lomakeskuksessa.
Venäjä ei osallistu rauhankokoukseen.
Stubbin arvion mukaan varsinaisiin rauhanneuvotteluihin Ukrainan ja Venäjän välillä on vielä pitkä matka.