Venäläinen laskuvarjojääkäri taisteli Ukrainassa – vastustaa nyt sotaa ja haukkuu armeijan: "Meillä oli samat taktiikat kuin isoisillämme!"

Salamasodan piti pakottaa Ukraina polvilleen, presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinto syrjään ja Ukrainasta piti takoa pakolla Valko-Venäjän kaltainen vasallivaltio.

Ennen helmikuista hyökkäystä Kreml kasasi Ukrainan lähettyville pitkälti yli 100 000 sotilasta. Helmikuun 24. päivä tuo armeija aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Laskuvarjojääkäri Pavel Filatiev sanoo olleensa yksi hyökänneistä.

Filatiev taisteli kertomansa mukaan eturintamalla kaksi kuukautta ennen kuin erosi armeijasta terveyssyihin vedoten.

Lue myös: ISW:n mukaan Venäjä yrittää kirittää sotateollisuuttaan – Pekka Toveri: "Onko Putin tehnyt saman virheen kuin Hitler?"

Nyt Filatiev vastustaa avoimesti sotaa ja on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan, josta Latviasta käsin toimiva venäjänkielinen Meduza-media on julkaissut englanniksi käännettyjä pätkiä, jotka sen mukaan alun perin julkaisi tutkivan journalismin sivusto iStories.

Helmikuun 20. päivänä Filatievin yksikkö sai käskyn pakata ja lähteä liikkeelle.

– Olimme lähdössä kiireellä tuntemattomaan kohteeseen. Kaikkien hermot olivat kireällä, Filatiev kirjoittaa Meduzan mukaan.

– Helmikuun 23. päivänä divisioonan komentaja saapui ja ilmoitti, että huomisesta lähtien palkka tulisi olemaan 69 dollaria per päivä. Se oli selvä merkki: Jotain vakavaa oli tapahtumassa, Filatiev jatkaa.

"Kodittomatkin elävät paremmin"

Elokuussa 2021 takaisin armeijaan liittynyt Filatiev oli törmännyt armeijassa moniin ongelmiin jo ennen kuin hyökkäys alkoi: Vaatteista ei tahtonut löytyä kokoja, konekivääri oli ruosteessa ja sairaita sotilaita lähetettiin harjoituksiin.

Venäjän laskuvarjojoukoilla oli ennen sotaa eliittiyksikön maine. Sinivalkoraitainen aluspaita oli ikoninen ja sitä esiteltiin ylpeänä niin siviilissä kuin sotilasparaateissa.

Ukrainan sota on suurelta osin tuhonnut Kremlin hioman mytologian, jossa venäläinen laskuvarjosotilas on pysäyttämätön sotakone.

Maineen romuttumisesta tosin on vaikea täysin syyttää itse laskuvarjosotilaita. Useat heistä lähetettiin sodan ensipäivinä taistelemaan Ukrainan selustaan. Laskuvarjojoukot on luonteensa vuoksi usein aseistettu varsin kevyesti.

Laskuvarjoilla hyppäävien sotilaiden menestys perustuu yllätykseen ja siihen, että armeijan pääjoukot tulevat avuksi. Kun Venäjän pääjoukkojen hyökkäys pysähtyi niin Kiovan kuin Harkovan suunnalla, jäivät maahanlaskujoukot yksin.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Krimin räjähdyksistä: "Shokki leviää venäläisten keskuudessa – ihan selvää, ettei ollut onnettomuus"

Filatievilla ei ollut laskuvarjoa, vaan hän taisteli tavanomaisen jalkaväen tavoin.

– Heräsin rekasta (24. päivä) kello kahdelta yöllä. Raketinheittimet ampuivat ympärillämme. En ymmärtänyt: Ammuimmeko hyökkääviä ukrainalaisia? Ehkä Naton joukkoja? Vai hyökkäsimmekö me?, hän kirjoittaa.

– Aloimme liikkua. Kuulin tuliaseiden ammuntaa ja räjähdyksiä suunnasta, johon olimme matkalla. Oli epäselvää, minne olimme menossa ja miksi. Se oli kuitenkin selvää, että oikea sota oli alkanut. Myöhemmin sain selville, että meillä oli käsky edetä Hersoniin.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Satelliittikuvat paljastavat tuhoutuneet koneet Venäjän lentotukikohdassa Krimillä – Ukrainan erikoisjoukkojen väitetään olevan iskujen takana

Filatievin arvio Venäjän hyökkäyksestä Hersoniin on tyly.

– Tekniikkamme olivat toivottaman vanhentuneita. Meillä oli yhä samat taktiikat kuin isoisillämme! Ne, jotka hyökkäsivät ensin, tuhoutuivat.

– Kun tuli pimeää, oli hyvin kylmää. Kellään ei ollut makuupusseja. Me emme edes tarvinneet vihollista, johto oli asettanut meidät niin huonoon asemaan. Kodittomatkin elävät paremmin.

Myöntää armeijan ryöstelyn

Venäjä onnistui kuitenkin valloittamaan suurimman osan Hersonin alueesta myös itse kaupungin.

– Kaikki alkoivat etsiä rakennuksista ruokaa, vettä, suihkuja ja nukkumapaikkoja. Osa varasti tietokoneita ja kaikkea muuta arvokasta. En ollut poikkeus: Löysin hatun hajonneesta rekasta ja otin sen, Filatiev toteaa.

Varsinkin sodan alussa venäläissotilaiden ryöstely oli sekä paheksunnan että pilkan aihe. Esimerkiksi Venäjän Suomen-suurlähetystön eteen Helsingin Tehtaankadulle vietiin pesukone, joita Kremlin sotilaiden tiedettiin varastaneen Ukrainasta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Ukrainan puolustusministeri: Suomenkin käyttämä raskas raketinheitinjärjestelmä saapunut – "Lisää lahjoja on tulossa"

Huhtikuun puolivälissä Filatiev sanoo saaneensa tykistökeskityksen myötä likaa silmäänsä, joka sitten tulehtui. Evakuointipäätöksen tehnyt lääkintämies pyysi sanomaan, ettei heillä ole sen enempää kipulääkkeitä kuin ruiskujakaan.

– Parakissa oli satoja ihmisiä, jotka olivat huonossa kunnossa kokemustensa vuoksi. Yksi änkytti paljon. Näin kaksi ihmistä, joiden muisti oli mennyt. Monet joivat paljon. He joivat tienaamansa rahat, Filatiev kirjoittaa.

– Tarvitsin hoitoa ja minun piti maksaa lääkkeet omista rahoistani. Kaksi kuukautta yritin saada hoitoa armeijalta: Menin syyttäjän toimistoon, komentajan luo, sairaalan pomon puheilla ja kirjoitin presidentille, Filatiev jatkaa.

Filatiev päätti erota armeijasta terveyssyihin vedoten. Komentajat sanoivat, että hän yrittää vältellä asepalvelua ja aikoo lähettää dokumentit syyttäjälle.

– He bluffaavat saadakseen ihmiset takaisin rintamalle, Filatiev kertoo.

"Meillä ei ollut oikeutta hyökätä"

Sota Ukrainassa on jatkunut nyt liki puoli vuotta. Venäjä on epäonnistunut Kiovan ja Harkovan kaltaisten kaupunkien valloituksissa. Nyt myös hyökkäys Itä-Ukrainassa on pääosin pysähtynyt.

Viime aikoina Kreml on siirtänyt suuren osan sotilaistaan Hersonin alueelle Etelä-Ukrainaan, jossa Ukraina on vaihtelevalla menestyksellä vastahyökännyt alkukesästä lähtien.

Suurhyökkäykseen osallistunut Filatiev vastustaa nyt avoimesti sotaa.

– Meillä ei ollut moraalista oikeutta hyökätä toiseen valtioon, ei varsinkaan ihmisiä vastaan, jotka ovat meitä lähimpinä, Filatiev sanoo.

– Ennen sotaa tunsin muutamia ihmisiä, jotka uskoivat natseihin ja halusivat sotia ukrainalaisia vastaan.

Venäjä on koko sodan ajan pitänyt niin sanotun erikoisoperaationsa virallisina tavoitteina Ukrainan natseista puhdistamasta ja maan demilitarisointia.

Filatiev väittää, etteivät sotilaat vihanneet ukrainalaisia tai ajatelleet heitä vihollisina.

– Suurin osa armeijasta on tyytymättömiä tapahtuneeseen. He ovat tyytymättömiä hallitukseen ja komentajiin, Vladimir Putiniin ja hänen politiikkaansa sekä puolustusministeriin (Sergei Shoigu), joka ei palvele armeijassa, Filatiev luettelee.

– Aloitimme hirveän sodan. Sodan, jossa kaupunkeja tuhoutuu ja joka johtaa siviilien, naisten ja vanhusten kuolemaan.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: USA: Venäjä menettää joka päivä 500 sotilasta

Valloittamillaan alueilla venäläissotilaat ovat toistuvasti kohdistaneet laajamittaista väkivaltaa siviiliväestöä kohtaan. Tunnetuin esimerkki tästä on Kiovan pohjoispuolella sijaitseva Butshan kaupunki, josta Venäjän vetäytymisen jälkeen löytyi noin 1 300 ruumista.

Laskuvarjojääkäri Filatievin kertomusta on hyvin vaikea varmistaa. Hänen kirjoituksissaan on myös jossain määrin yhteneviä piirteitä esimerkiksi niiden Natsi-Saksan sotilaiden tarinoiden kanssa, jotka pyrkivät joko kieltämään tai vähättelemään armeijan tekemiä sotarikoksia ja vierittivät niistä vastuun yksinomaan johdolle.

Sen sijaan Filatievin moitteet Venäjän armeijaa kohtaan ovat linjassa sekä tulosten että länsiarvioiden kanssa.

Kremlin sotilaiden takkuillut huolto, varusteet ja eri aselajien yhteistyön toimimattomuus ovat toistuvasti herättäneet sekä ihmetystä asiantuntijoissa että suuria ongelmia Venäjän hyökkäyssodalle.

Lue myös: Venäläinen miljardööri kritisoi avoimesti Putinia: "Tämä sota on seurausta yhden henkilön hulluudesta ja vallanhimosta"

Lue myös: Venäjän panssarinyrkki on osoittautunut panssarilapaseksi – ovatko Suomenkin miljoonien eurojen Leopard-tankit romurautaa?