Ukrainan sodan alkamisen jälkeen venäläiset ovat hakeneet Suomesta oleskelulupaa 21 188 kertaa. MTV Uutisten Maahanmuuttovirastolta (Migri) pyytämän tilaston perusteella varmimmin Suomeen on päässyt opiskeluperusteisesti.
Suomi otti heinäkuussa kiinni Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista epäillyn venäläisen Voislav Tordenin, entiseltä nimeltään Jan Petrovskin. Hän on yksi venäläisen Rusich-joukkojen johtajista. Rusichilla on kytköksiä palkkasotilasyhtiö Wagneriin.
Suomi oli myöntänyt Tordenille vuoden mittaisen perheperusteisen oleskeluluvan, koska hänen vaimonsa oli saanut opiskeluperusteella oleskeluluvan Suomesta.
Torden oli määrätty aiemmin Norjassa ja Tšekissä maahantulokieltoon koko Shcengen-alueelle, mutta hän oli livahtanut Migrin järjestelmien läpi uuden henkilöllisyyden turvin. Tordenin tapaus on herättänyt Suomessa keskustelua venäläisten oleskeluluvista ja niiden perusteista.
Näistä syistä MTV Uutiset pyysi Migriltä tilastot kaikista venäläisten jättämistä oleskelulupahakemuksista sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Lue myös: Terrorismista epäillyn venäläisen luovuttamispyynnön käsitteleminen voi kestää jopa vuosia
"Mitä patriootti tekee Nato-maassa kesken sodan?" – näin Suomessa pidätetyn venäläisen terroriepäillyn tilanne nähdään Venäjällä
Työperusteisille hakemuksille eniten hylkyjä
Tilastoista ilmenee, että eniten Suomeen on pyrkinyt sodan alkamisen jälkeen Venäjän kansalaisia työperusteisesti ja perhesiteisiin vedoten.
Sodan alkamisen jälkeen venäläisten hakemuksista on ollut työperusteisia 8201, mikä on vajaat 40 prosenttia kaikista venäläisten oleskelulupahakemuksista. Ratkaistuista työperusteisista hakemuksista 8,6 prosenttia on saanut kielteisen päätöksen.
Seuraavaksi eniten hylkyjä ovat saaneet perheperusteisesti Suomeen pyrkineet Venäjän kansalaiset. Sodan syttymisen jälkeen venäläiset ovat jättäneet 7748 perheperusteisesta oleskelulupahakemusta, joista reilut kolme prosenttia on saanut kielteisen päätöksen.
Paras onnistumisprosentti on ollut opiskelun perusteella oleskelulupaa Suomesta hakeneilla venäläisillä. Näitä hakemuksia Suomeen on tehty 3363 ja vain 1,5 prosenttia on saanut kielteisen päätöksen.
Luvut sisältävät ensimmäiset ja jatkohakemukset hyökkäyssodan alkamisesta lähtien heinäkuun 2023 loppuun saakka.
Lue myös: Petteri Orpo Ylelle uusnatseihin yhdistetyn venäläisjoukon johtajan kiinniotosta Suomessa: Järjestelmämme toimii, mutta tämä on erittäin vakava uhka
Hakemusten määrä tasoittunut
Migrin tilastojen mukaan venäläisten jättämien työ- ja perheperusteisten oleskelulupahakemusten määrä kasvoi voimakkaasti heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hakemusmäärät pysyivät normaalia selkeästi korkeammalla vuoden 2022 loppuun saakka, jonka jälkeen ne alkoivat laskea.
Kyseiset hakemusmäärät ovat tänä vuonna palanneet sotaa edeltäneelle tasolle.
Venäläiset ovat jättäneet oleskelulupahakemuksia muulla kuin opiskelu-, työ- tai perheperusteella sodan alkamisen jälkeen 591 kappaletta, joista kaksi kolmasosaa on ratkaistu. Näistä hylkäyksen on saanut 11,3 prosenttia.
Pysyvää oleskelulupaa koskevia hakemuksia Suomi on saanut venäläisiltä sodan syttymisen jälkeen 2019 kappaletta, joista neljännes on ratkaisematta. Ratkaistuista hakemuksista 1,8 prosenttia on päätynyt kielteiseen päätökseen.
Lue myös: Venäjän suurlähetystö kommentoi Rusich-ryhmän komentajan kiinniottoa – tänne mies oli Suomesta matkalla: Somessa leviää räikeitä väitteitä "sieppauksesta"
Turvapaikka 318 venäläiselle
Venäjän kansalaiset ovat hakeneet hyökkäyssodan alkamisen jälkeen turvapaikkaa Suomesta 1737 kertaa. Näistä hakemuksista valtaosassa eli 1068:ssa prosessi on yhä kesken.
Ratkaistuista 669 turvapaikkahakemuksesta noin joka kolmas on rauennut kesken kaiken. Reilut 11 prosenttia venäläisten turvapaikkahakemuksista Suomi on jättänyt tutkimatta ja 7,3 prosenttia hakemuksista on päättynyt kielteiseen ratkaisuun.
Sodan alkamisen jälkeen Suomesta on myönnetty turvapaikka 318 Venäjän kansalaiselle.
Kansalaisuutta Suomesta on hakenut sodan alkamisen jälkeen 3519 venäläistä, joista 1735:n kohdalla asia on ratkaistu. Kansalaisuushakemus on rauennut 31:n hakijan osalta ja jätetty tutkimatta kahden kohdalla.
Suomen kansalaisuus on myönnetty 1666 venäläiselle hakijalle. Kansalaisuus on jätetty myöntämättä 36 venäläishakijalle, mikä tarkoittaa reilua kahta prosenttia sodan alkamisen jälkeen jätetyistä ja ratkaistuista hakemuksista.