Etelä-Savossa Mäntyharjulla huhtikuussa 2018 tapahtuneen kemikaalionnettomuuden esitutkinta on valmistunut. Asiaa on tutkittu törkeänä ympäristön turmelemisena sekä vaarallisten aineiden kuljetusrikoksena. Tutkinta siirtyi syyttäjälle seitsemän ihmisen puolesta.
Onnettomuus tapahtui, kun 50 säiliövaunua lähti Kinnin seisakkeelta itsekseen liikkeelle ja törmäsi raidepuskimeen.
Kaksi vaunua suistui kiskolta ja ensimmäiseen tuli reikä, josta vuosi luontoon 35 000 kiloa bensiinin lisäaineena käytettävää, herkästi syttyvää metyyli-tert-butyylieetteriä (MTBE).
Lue myös: Mäntyharjun kemikaaliturman syy selvisi: Venäläiset säiliövaunut lähtivät itsestään liikkeelle, törmäsivät ja päästivät luontoon 35 000 kiloa haitallista ainetta
Säilövaunut olivat venäläisiä, ja niiden kuljetuksista Suomessa vastasi VR.
Kemikaali aiheutti vakavaa vahinkoa ja haittaa alueen ympäristölle, asukkaille ja yrityksille. Vuodon päästöt levisivät läheisiin Vuohijärven, Sarkaveden ja Pajulammen vesistöihin. Myös alueen kaivoista löytyi kemikaalia.
Vedensaanti onnettomuusalueella jouduttiin turvaamaan erityisjärjestelyin. Junaliikenne Hillonsensalmen ja Mäntyharjun välillä oli keskeytettynä kuusi päivää onnettomuuden jälkeen.
Useiden miljoonien kustannukset
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) arvioi onnettomuudesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten olevan useita miljoonia euroja.
Otkesin selvityksen mukaan onnettomuus johtui muun muassa vaunujen painoon nähden riittämättömästä kiinnityksestä.
Vaunujen paikallaan pysyminen oli varmistettu voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti, mutta sään lämmetessä vaunujen liikkeellelähtövastus pieneni ja toisaalta lumien sulamisvesi heikensi pysäytyskenkien pitokykyä. Pysäytyskenkien määrä oli myös riittämätön, koska ohjeistuksessa niiden pitokyky oli oletettu liian suureksi.
Otkesin mukaan pelastuslaitoksella ei onnettomuuden aikaan ollut tietoa Mäntyharjulla olevista vaunuista tai niiden sisältämistä kemikaaleista. Otkes katsoi selvityksessään, että ilmoitusvelvollisuutta koskevan ohjeistuksen oli epäselvä.