Venäläisvanhemman ja lasten oleskelulupa peruttiin, kun vanhempi erosi väkivaltaisesta puolisostaan – KHO kumosi päätöksen

Venäläiselle ja tämän lapsille oli myönnetty perhesiteeseen perustuva oleskelulupa, mutta Maahanmuuttovirasto (Migri) perui luvat, kun turvapaikan saanut ja muu perhe eivät enää asuneet samassa osoitteessa.

KHO kumosi tönään tiistaina antamassaan vuosikirjapäätöksessä paitsi Maahanmuuttoviraston myös Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökset perua muun perheen oleskeluluvat Suomeen.

Lue myös: Järjestö: Suomesta kaapattiin viime vuonna 20 lasta – useimmiten toiseen länsimaahan

Hakivat Suomesta turvapaikkaa

KHO:n ratkaisun mukaan venäläinen oli silloisen aviopuolisonsa ja heidän lastensa kanssa saapunut Suomeen vuonna 2017.

Aviopuolisolle myönnettiin Suomesta turvapaikka vuonna 2020, mutta muun perheen turvapaikkahakemukset hylättiin. Muut perheenjäsenet saivat kuitenkin oleskeluluvat Suomeen perhesiteen perusteella.

Loppuvuonna 2021 Migri päätyi perumaan muun perheenjäsenten oleskeluluvat, koska viraston mukaan perhe ei enää asunut perheenyhdistäjän eli turvapaikan saaneen aviopuolison kanssa samassa osoitteessa. 

Migrin mukaan perusteita perhesitein myönnetylle oleskeluluvalle ei tämän vuoksi ollut enää olemassa.

Venäläinen oli kertonut Migrille, että pariskunta erosi turvapaikan saaneen fyysisen ja henkisen väkivallan vuoksi.

Migri kuitenkin arvioi, ettei venäläisen ja tämän päiväkotia ja koulua Suomessa käyvien lasten olisi ollut erityisen vaikea sopeutua takaisin Venäjälle. Migri huomioi myös, ettei aviopuolison väitetystä väkivaltaisuudesta ollut tehty rikosilmoitusta.

Venäläinen valitti Migrin päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka piti päätöksen voimassa. KHO myönsi perheenjäseniä koskeville päätöksille valitusluvan.

Lue myös: "Äiti lyö joka paikkaan, mitä mussa on" – Pieneen poikaan kohdistuneita tekoja selvitettiin lähes 4 vuotta, hovioikeudelta vihdoin tuomio

Asuivat turvakodissa

KHO:n päätöksestä ilmenee, että turvapaikan saanut oli ollut Suomessa vangittuna 2020-luvun alussa. Kun hän vapautui vankilasta toukokuussa 2020, ei muu perhe enää asunut hänen kanssaan samassa osoitteessa. Muu perhe oli muun muassa asunut turvakodissa, ja heidät oli otettu mukaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään.

Vaikka turvapaikan saaneen käytöksestä ei ollut tehty rikosilmoitusta, KHO otti päätöksessään huomioon turvakodin ja sosiaalityöntekijän lausunnot, joissa käytöksestä oli kerrottu.

– Osoituksena väkivallasta tai hyväksikäytöstä ei välttämättä edellytetä rikostuomiota tai päätöstä lähestymiskiellosta. Riittävänä selvityksenä voidaan pitää myös esimerkiksi sosiaaliviranomaisilta saatuja yksilöityjä tietoja tai muuta luotettavana pidettävää selvitystä väkivallasta tai hyväksikäytöstä avioliiton aikana, toteaa KHO päätöksessä.

KHO nostaa esiin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän lausunnon, jonka mukaan kyseessä on ollut pakkoavioliitto.

– Kertomus alistetusta asemasta ja väkivallasta saa tukea esitetyistä psykologin ja psykoterapeutin kirjauksista, toteaa KHO.

Migrillä oli KHO:n mukaan sinällään oikeudelliset edellytykset omalle arvioinnilleen muun perheen tilanteesta.

Korkein hallinto-oikeus kuitenkin arvioi muun perheen tilanteen kokonaisuutena niin, että se päätyi kumoamaan Migrin ja hallinto-oikeuden päätökset perua oleskeluluvat.