Pakolaisperheen isä ei saanut oleskelulupaa, koska perheellä ei ollut tarpeeksi tuloja – näin päätti ihmisoikeustuomioistuin

EIT:hen asiasta valittanut eritrealainen nainen ja hänen kolme alaikäistä lastaan olivat saaneet turvapaikan Suomesta lokakuussa 2016. 

Myös perheen isä on eritrealainen. Hän oli ollut armeijassa ja paennut maasta vuonna 2014. Miehelle on myönnetty pakolaisasema Ugandassa, missä hän asuu.

Perheen isän perhesideperusteinen oleskelulupahakemus laitettiin vireille tammikuussa 2018. Maahanmuuttovirasto (Migri) hylkäsi miehen hakemuksen, koska hänen toimeentulonsa ei osoitettu olevan turvattu ulkomaalaislain edellyttämällä tavalla.

Toimeentuloedellytystä ei sovelleta esimerkiksi silloin, kun oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella on jätetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja on saanut tiedon hänelle annetusta turvapaikasta. 

Eritrealaisperheen tapauksessa isän hakemus jätettiin kuitenkin yli vuosi sen jälkeen, kun perheen äiti oli saanut tiedon turvapaikasta. 

Näin ollen toimeentuloedellytystä sovellettiin. Perheeltä edellytettiin vähintään 2 900 euron kuukausituloja ja 34 800 euron vuosituloja.

Nainen valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Korkein hallinto-oikeus ei puolestaan myöntänyt asiassa valituslupaa.

Lue myös: "Hän halusi pelastaa lapset Venäjän politiikalta" –  KKO määräsi palautettavaksi

Syitä poikkeukselle ei esitetty

Valituksessaan EIT:lle nainen katsoi, että viranomaisten päätös kieltäytyä myöntämästä hänen puolisolleen oleskelulupaa loukkasi hänen oikeuttaan perhe-elämään. 

Naisen mukaan Suomen viranomaiset sivuuttivat asianosaisten yksilölliset olot ja haavoittuvuuden pakolaisina.

EIT:n ratkaisussa kerrotaan, että Migri oli antanut marraskuussa 2016 naiselle pakolaisstatuksen myöntämispäätöksen yhteydessä suomeksi tietoa perheenyhdistämismenettelyistä. 

Samalla oli selitetty, että hakemus perheenyhdistämisestä tulisi tehdä kolmen kuukauden sisällä turvapaikan myöntämisestä, jotta toimeentuloedellytystä ei sovellettaisi. 

Naiselle oli kerrottu kolmen kuukauden määräajasta ja sen ylittämisen seurauksista myös tulkatussa tapaamisessa tammikuussa 2017.

Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Migrin mukaan tällaisia ei kuitenkaan ollut esitetty. 

Päätöksen mukaan lasten paras etu ei vaatinut, että oleskelulupa myönnettäisiin henkilölle, joka oli aiemmin viettänyt heidän kanssaan vain vähän aikaa eikä lainkaan viime vuosina.

EIT puolestaan katsoi ratkaisussaan, että Suomen viranomaiset olivat saavuttaneet asiassa oikeudenmukaisen tasapainon perheen äidin ja maahanmuuton valvonnan etujen välillä.

Lue myös: Rajapolitiikka kiristyy – sulkeutuuko Eurooppa omaan kuplaansa?