Koronan ensimmäisessä aallossa tukoksia oli kansainvälisten julkaisujen mukaan 25-30 prosentilla sairaalahoitoon joutuneista, mutta nykyisin niitä on puolet vähemmän ja niitä osataan epäillä ja hoitaa.
Veritulpat ovat olleet koko covid-19-taudin ajan vaarallisimpiin kuuluvia kuoleman aiheuttajia.
Lue lisää: Professori muistuttaa faktasta keskellä rokotekohua: Koronatauti itse on iso riskitekijä veritulpan syntymiselle
Koronan ensimmäisessä aallossa tukoksia oli kansainvälisten julkaisujen mukaan 25–30 prosentilla sairaalahoitoon joutuneista. Nyt tukosten esiintyvyys on pudonnut 10–15 prosentin tasolle.
– Alussa olimme huonosti valmistautuneita tähän. Keuhkojen hapenpuutteen alle naamioitui keuhkoveritulppa, koska se aiheuttaa samantapaisia oireita kuin keuhkotulehdus. Kun tämä opittiin, lääkehoitoja tehostettiin, ja nyt esiintyvyydet ovat puolittuneet, sanoo Helsingin yliopiston hyytymissairauksien professori, sisätautien erikoislääkäri Riitta Lassila.
Miksi koronavirus sitten altistaa veritulpille?
Verisuonten pinnoissa on suojamekanismeja, jotka estävät hyytymiä ja veri pysyy liikkeessä. Virus saa aikaan verisuonten sisäkalvon tulehdustilan, jossa niiden luonnolliset, hyytymistä estävät ominaisuudet häviävät. Tämän seurauksena hapen kulku heikkenee.
– Keuhkoissa keuhkorakkulat tulehtuvat, muodostuu paksua limaa eikä happi pääse kunnolla läpi verenkiertoon. Koska pienien keuhkosuonten pinnoissa – kuten muuallakin elimistössä – on vaurioita, elimistö tulkitsee ne haavaksi, ja käynnistää hyytymisreaktioita, selvittää Lassila.
Paradoksaalista on, että veren hyytyminen on normaalisti kehon parannusmekanismi, joka tässä tapauksessa toimii sitä vastaan.
Keuhkoihin ajautunut suuri veritulppa voi johtaa kuolemaan. Kun hyytyminen tukkii myös laajasti pieniä verisuonia, syntyy monielinvaurioita, jotka nekin voivat olla tappavia.
Lue myös: THL: Suomessa ei ole havaittu verisuonitukoksia koronarokottamisen jälkeen tavallista enempää
Estolääkitystä jo kotihoidossa
Nykyisin sairaalaan joutuville koronapotilaille annetaan jo rutiininomaisesti sellaista lääkitystä, jolla hyytymistä estetään. Lääkitystä annetaan riskiryhmille myös jo etukäteen kotihoidossa.
– Emme vielä tiedä, kuinka tehokasta tämä on ollut, vaikka kun katsotaan kansainvälisiä lukuja, niin olemme pärjänneet ihan kohtuullisesti. Tämä tieto meidän pitää nyt kaivaa esiin, Lassila sanoo.
– Yleisohjeena koronaan sairastuneille voisi sanoa, että liikkukaa, jos vain suinkin jaksatte. Kolmen päivän vuodelevon jälkeen veritulppariski kasvaa merkittävästi, Lassila neuvoo.
Myös juominen on tärkeää, sillä kuume kuivattaa kehoa ja sakeampi veri on herkempää hyytymään.
Veritulppiin altistavat toki muutkin syyt kuin korona, esimerkiksi tupakointi, ylipaino, perinnölliset syyt tai aikaisemmin sairastettu äkillinen, ilman altistavia syitä syntynyt veritulppa, koska tällaisilla veritulpilla on taipumus uusiutua.
Lue myös: Euroopan lääkevirasto ei suosittele Astra Zenecan koronarokotteen käytön lopettamista: "Hyödyt ovat yhä suuremmat kuin haitat"
Onko rokotusten ja veritulppien välillä yhteinen nimittäjä?
Lassilan mukaan uutiset siitä, että lääkeyhtiö Astra Zenecan koronarokotteen ja veritulppien välillä epäillään olevan jonkinlainen yhteys, olivat hienoinen yllätys. Toistaiseksi yhteydestä ei ole saatu todisteita.
– Kun ajattelee viruksen toimintamekanismia, niin ehkä rokote sitten onnistuu joitakin yksilöitä poimimaan niin, että heille tulee tällaisia koronanomaisia poikkeavia reaktioita, jotka ovat olleet aika kirjavia. Mielenkiinnolla odotan analyysiä. Lassila sanoo.
– Tärkeintä on, jos kyetään löytämään yhteisiä nimittäjiä, koska sen jälkeen voitaisiin riskiryhmiä poimia esiin ja suunnitella mahdollista uutta strategiaa.