Jos Suomen talouden tilaa arvioidaan kerättyjen tuloverojen perustella, näkymä ei ole pitkästä taantumasta huolimatta aivan lohduton.
– Verotiedot ja -kertymät kertovat siitä, että ei tässä olla romahdettu, sanoo Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
Tuloverojen määrä on pysynyt melko tasaisena. Viime vuoden potti on 34,4 miljardia euroa. Se on reilut puoli miljardia enemmän kuin edellisenä vuonna.
– Ehkä pitkän taantuman jälkeen orastaa kasvu, siitäkin merkkejä on, ja nämä verotiedot osaltaan vahvistavat tätä.
Tuloverojen suurin erä 27,4 miljardia on ansiotuloveroa, jota kerätään palkoista ja eläkkeistä.
Ensi vuonna palkansaajien verotus kevenee. Veronmaksajat on arvioinut, että keskituloisen 3300 euroa kuussa ansaitsevan ostovoima kohentuu noin 150 eurolla.
– Jos ja kun työllisyyttäkin saadaan paremmaksi, niin kyllä meille myös verotuottoja kertyy, arvioi Lehtinen verotulojen kertymistä jatkossa.
Yrityskauppa kannattaa
Pääomatulojen määrä lisääntyi viime vuonna 163 miljoonaa euroa verrattuna verovuoteen 2014. Kärjessä jälleen yrityskaupalla rikastuneita.
– Minusta on hyvä, että me vuosi vuodelta nähdään, että jostakin yrityskaupasta on kertynyt suuria myyntivoittoja, sanoo Lehtinen.
– Olisi huolestuttavaa, jos tällaisia ei olisi, koska silloin talous olisi menossa huonosti.
Yhteisöveroa on alennettu tällä vuosikymmenellä pariin otteeseen 26 prosentista tasan 20 prosenttiin. Samalla tuotto on laskenut hieman 4,8 miljardista 4,5 miljardiin.
– Se on alentanut yhteisöveron tuottoa yllättävän vähän ja ensi vuonna veron määrä nousee taas yli viiden miljardin, eli yhteisövero tuottaa hyvin vaikka veroprosenttia laskettiin, toteaa Lehtinen.
Eniten yhteisöveroja viime vuodelta maksoivat OP-ryhmä (249 milj. euroa) ja Nordea (215 milj. euroa). Supercell ylsi pronssille. Se maksoi yhteisöveroa liki 176 miljoonaa euroa. Pistesijoille yli 100 miljoonan porukkaan mahtuu myös lääkeyhtiö Bayer (103 milj. euroa).