Vuonna 1985 aloitteleva yrittäjä Pekka Kääriäinen perusti Lammin Sahdin, Suomen edelleen toiminnassa olevan pienpanimon. Nyt, yli kolme vuosikymmentä myöhemmin, alan pioneerina tunnettu mies joutui luopumaan yrityksensä omistuksesta välttääkseen suuret lisäverot.
Jutun video on kuvattu viime heinäkuussa. MTV Uutiset haastatteli Kääriäistä ja pienpanimoliiton puheenjohtajaa Mika Tuhkasta Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumassa.
Verottajan tulkinnasta tekee erikoisen se, että se on ristiriidassa EU:n talouskomissaarin pienpanimodirektiivistä viime vuonna tekemän linjauksen, hallinto-oikeuden päätösten (1997 ja 2005) sekä aluehallintoviraston tuoreen tulkinnan kanssa. Kääriäinen on valittanut verohallinnon tulkinnasta hallinto-oikeuteen, mutta on päättänyt silti luopua roolistaan Lammin Sahdin johdossa ja omistuksista, koska haluaa varmistaa sen toimintaedellytykset.
Omistukset pysyivät, tulkinta muuttui
Kääriäinen omisti pitkään osuuden sekä Lammin Sahdista että myös perustamassaan panimo- ja ravintolayritys Rakuuna Oluessa, joka tunnetaan paremmin Bryggeri Helsinkinä. Verottajan tuore linjaus tulkitsi Kääriäisen omistusten ja aseman tekevän yrityksistä riippuvaisia toisistaan. Sen takia ne menettävät pienpanimoiden saaman alennuksen alkoholiverosta.
Pienpanimoalennus
- Pienillä riippumattomilla olutpanimoilla on mahdollisuus saada alkoholiverosta 10–50 %:n alennus.
- Alennuksen tarkoituksena on ensisijaisesti elvyttää perinteistä, paikallista oluen tuotantoa
- Mahdollisuus alennukseen on pienpanimoilla, jotka ovat oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomia muista panimoista.
- Panimoilla on kuitenkin oikeus tehdä keskenään yhteistyötä oluen tuotannossa tai muussa siihen liittyvässä toiminnassa.
Lähde: vero.fi
– Näille yrityksille veroalennus on huomattava, valmisteverosta 50 prosenttia. Vuodessa se tarkoittaa yli 150 000 euroa yhteensä molemmille yhtiöille, Kääriäinen kertoo.
Omistussuhteet ovat pysyneet samankaltaisina jo vuosia. Yritysten riippumattomuus on määritelty hallinto-oikeudessa jo kahdesti aiemmin. Kääriäisen mukaan yhtiöillä ei ole osakassopimuksia, tai muita tekijöitä, joita sitoisivat niiden toimintaa toisiinsa.
Hallinto-oikeuden vuonna 2005 antaman jälkimmäisen päätöksen aikaan hän jopa toimi useissa yrityksissä hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana.
– Oikeus totesi, ettei tällaista riippuvuutta yritysten välillä ole ja ovat yhteistyön ja omistukset sallineet.
Kun verottaja nyt päätti yritysten olevan riippuvaisia toisistaan, Kääriäinen oli vain Bryggerin hallituksen puheenjohtaja.
Verottaja ei halua kommentoida MTV uutisille tulkintaansa yksittäisen tapauksen salassapitosyistä.
Ristiriidassa direktiivin kanssa
Kääriäinen ihmettelee, miksei verohallinto sovella ns. luottamuksensuojaperiaatetta, jonka pitäisi toimia hallintopäätösten pohjana. Se tarkoittaa, että yksityishenkilön tai yrityksen pitäisi voida luottaa viranomaisten päätösten pysyvyyteen, jos tilanne pysyy samana.
Pekka Kääriäinen.
– Tämä on myös sikäli erikoinen tilanne, että EU-direktiivissä, joka määrittelee pienpanimoita koskevaa verohelpotusta, todetaan selvästi, että jos kaksi pienyritystä tekee yhteistyötä, ne voidaan verotuksellisesti laskea yhdeksi. Silloin valmistuslitrat laskettaisiin yhteen.
Vaikka Bryggerin ja Lammin Sahdin tuotantomäärät laskettaisiin yhteen, kokonaismäärä jäisi Kääriäisen mukaan selvästi alle verohelpotuksen pienimmän portaan, 500 000 tuotantolitraa vuodessa. Siten ne olisivat direktiivin mukaan oikeutettuja veroetuun, vaikka olisivatkin riippuvaisia toisistaan.
– Tästä sitten myös kinastellaan. Verottajan mielestä sitä kohtaa ei ole Suomen lakiin otettu.
Kyseistä kohtaa ei ole erikseen Suomen lakiin kirjattu, mutta EU-komissio katsoo Kääriäisen mukaan sisältyvän Suomenkin lakiin. Kääriäinen selvitti asiaa komissiolta europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok./epp.) välityksellä.
Pietikäisen kysymys ja Moscovicin vastaus sivulla 5: PDF-tiedosto
– EU:n verokomissaari Pierre Moscovici linjasi viime vuonna, että Suomen pienpanimoalennuksia koskeva laki on direktiivin mukainen, Kääriäinen sanoo.
Tätä linjaeroa verottaja ei MTV:lle halunnut kommentoida.
Myös aluehallintoviraston linjaus eroaa verottajasta
Riippumattomuus muista panimoista liittyy Suomessa myös vuoden alussa voimaantulleeseen uuteen alkoholilakiin. Vain riippumattomat pienpanimot voivat saada luvan vähittäismyyntiin suoraan panimolta.
Aluehallintovirasto selvitti tässä yhteydessä Bryggerin ja Lammin Sahdin välisen riippumattomuuden, ja myönsi myyntilupaa hakeneelle Bryggerille luvan. Verottajan tulkinta siis eroaa myös aluehallintoviraston päätöksestä.
Pienpanimot ovat oikeutettuja verohelpotukseen, jos tuotanto ei ylitä enimmäismäärää ja ne ovat riippumattomia muista alan toimijoista.
– En nyt tiedä enää, mihin tässä maassa voi uskoa, Kääriäinen valittelee ristiriitaisia päätöksiä.
– Näissä olosuhteissa on tosi hankalaa toimia. Me ollaan jouduttu pysäyttämään kaikki investoinnit käytännössä jo vuosia sitten. Verohuojennuslaista on minun kohdallani tullut liiketoiminnan kehittämisen este.
Hän on valittanut viime elokuussa verottajan tulkinnasta hallinto-oikeuteen. Päätös on odotettavissa loppukeväällä tai alkusyksyllä. Jos tapaus etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jatkuu prosessi edelleen.
Neuvontaa vaikea saada
Tässä kuussa Kääriäinen päätti lopulta luopua omistuksistaan Lammin Sahdissa ja siirtää omistuksensa vaimolleen ja täysi-ikäisille lapsilleen. Hän toivoo, että tämä riittää todistamaan yritysten riippumattomuuden toisistaan. Sukupolvenvaihdos piti tehdä aiemmin kuin oli suunniteltu.
Tiedossa ei kuitenkaan ole, tulkitseeko verottaja vieläkään yrityksiä toisistaan riippumattomiksi. Kääriäinen on ollut verohallintoon kahdesti yhteydessä tänä vuonna saadakseen tietoa, mikä takaisi yritysten riippumattomuuden myös verottajan silmissä.
– En tiedä, onko tämäkään sitten riittävä tapa osoittaa riippumattomuutta, vai pitääkö vielä vaimosta erota. Lasten isyyden kieltäminen taitaa olla hyvin vaikeaa, Kääriäinen ihmettelee.
Kääriäinen ihmettelee neuvonnan puutetta. Verottajan tulkinta riippumattomuudesta pitää selvittää hakemalla ennakkoratkaisua, jonka hakemiseen kuluu noin kaksi kuukautta.
Verohallinnon mukaan suullista neuvontaa annetaan vain yksinkertaisissa yritysverotuksen asioissa.
– Monimutkaisempiin asioihin annetaan kirjallista ohjausta tai yksittäinen ennakkoratkaisu, ylitarkastaja Seppo Raitolahti kommentoi.
– Tämä on tosi hankala tilanne, ei näin epävarmassa ympäristössä voi yrittää, Kääriäinen valittelee.
Kääriäisen mukaan yrityksissä käyneet verotarkastajat ovat sanoneet, että heitä on ohjeistettu tulkitsemaan lakia tiukimman mahdollisen mukaan. Kääriäinen pitää outona, että jää lopulta verovelvollisen vastuulla selvittää oikea tulkinta oikeusteitse.
Kääriäinen kertoo verottaja toteavan päätöksissään, että ”varsinaisen käytännön muodostaminen on voitu vasta viime aikoina aloittaa konkreettisten tilanteiden tultua ilmi eikä viranomainen siten voinut vielä edes antaa erillistä ohjetta oikeudellisen ja taloudellisen riippumattomuuden arviointiin liittyvistä seikoista”.
– Miten sitten minä voin sen arvata, Kääriäinen ihmettelee.
"Pitääköhän tässä lähteä toisaalle yrittämään"
Vaikka omistus on siirtynyt Kääriäiseltä hänen lapsilleen ja Sirpa-vaimolleen, aikoo Kääriäinen edelleen keittää sahtia Lammilla.
– Siis työntekijänä, jos lapset minut sinne huolivat.
Lammin Sahdin tuote on Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtuma, jonka taustavoimana Kääriäinen aikoo edelleen toimia. Hän toivoo, että tehdyt muutokset omistuksiin riittävät myös verottajalle.
– En tiedä pitääköhän tässä lähteä toisaalle yrittämään, Kääriäinen pohtii mahdollista ratkaisuaan, jos tilanne vielä pitkittyy epäselvänä.