Ilmastonmuutos aiheuttaa haasteita Suomen vesihuollolle. Läheskään kaikilla vesilaitoksilla ei ole varauduttu lisääntyvien tulvien, rankkasateiden ja kuivuuden tuomiin riskeihin. Esimerkiksi saastuneen veden aiheuttamat epidemiat voivat yleistyä. Tämä käy ilmi Suomen ilmastopaneelin tänään julkistetusta raportista.
Ilmastonmuutos tuo Suomeen lisää sään ääri-ilmiöitä: rankkasateita, tulvia, kuivuuskausia. Ne aiheuttavat riskejä myös vesihuollolle.
Raakaveden laatu voi kärsiä sateista ja tulvista, bakteerit viihtyvät lämpenevissä vesissä ja kuivuus aiheuttaa vesipulaa. Saastuneen veden aiheuttamat epidemiat yleistyvät. Erityisen riskialttiita ovat pienet vesilaitokset.
– Pienemmillä vesilaitoksilla voidaan olettaa olevan pienemmät resurssit, jolloin he eivät pysty niin hyvin vastaamaan tuleviin uhkiin ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Päivi Meriläinen.
Erilaisten vesikriisien ja ongelmatilanteiden riski kasvaa ilmastonmuutoksen myötä.
Monilta vesilaitoksilta puuttuu varautumissuunnitelma
Suomen ilmastopaneelin vesilaitoksille tekemän kyselyn mukaan kaikilla vesilaitoksilla ei ole vielä ymmärretty, että ilmastonmuutos voi tuoda ongelmia juuri heille.
– Vaikka vesilaitokset tunnistavat, että ilmastonmuutos tuo Suomeenkin muuttuvia riskejä, he eivät koe, että riskit kohdistuisivat heidän omien laitostensa toimintaan, huomauttaa Meriläinen.
Kaikkiaan Suomessa on yli 1900 vesilaitosta tai vastaavaa toimijaa. Yllättävän monella vesilaitoksella ei ole edes tehty lain määräämää varautumissuunnitelmaa.
– Vain 52 prosenttia niistä suomalaisista vesihuoltolaitoksista, jotka olivat mukana tässä kyselyssä, on tehnyt tämän lakisääteisen varautumissuunnitelman. Tämä ehkä kuvaa sitä, että kaikissa laitoksissa asiat eivät ole hyvin, toteaa Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala.
Vesivälitteisten tautien, esimerkiksi legionellabakteeritapausten, pelätään yleistyvän, ellei ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varauduta vesilaitoksilla.
Isompia yksiköitä pienten vesilaitosten tilalle
Asiantuntijan mukaan varautumista tulevaan parantaisi, jos pienet vesilaitokset yhdistyisivät suuremmiksi yksiköiksi.
– Jos halutaan hakea pitkäjänteisiä ratkaisuja, niin pitää saada laitoskokoa suurennettua Suomessa eli tarvitaan isoja organisatorisia yksiköitä, jotta vesihuolto voidaan hoitaa Suomessa ammattimaisesti, esittää Vahala.
Ilmastouhkiin varautuminen vaatii vesilaitoksilta investointeja, mutta joka tapauksessa etukäteisvarautuminen tulee halvemmaksi kuin vesiepidemian aiheuttamat taloudelliset kustannukset.