Ilmastonmuutos lisää veden kautta välittyvien infektioiden riskiä.
Epäpuhtauksia voi ajautua vesistöihin aiempaa enemmän tulvien ja rankkasateiden myötä, ja vesien lämmetessä taudinaiheuttajat uhkaavat lisääntyä talous- ja uimavesissä.
– Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä voidaan ajatella, että vettä on joko liikaa, liian vähän tai sitä on väärissä paikoissa, kuvailee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija ja Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen.
Tulvien ja sateiden lisäksi myös kuivat kaudet voivat vauhdittaa mikrobien lisääntymistä. Jos vettä on vähän, epäpuhtaudet saattavat esimerkiksi tiivistyä etenkin jätevedenpuhdistamojen purkupaikkoina käytettävissä joenuomissa, kun valumavesien laimentavaa vaikutusta ei ole.
– Haasteena on myös vesien lämpeneminen. Seurauksena voi olla sellaisten ympäristöbakteerien määrän kasvu, jotka aiheuttavat vastustuskyvyltään heikentyneille ihmisille terveysriskejä.
Ongelma koskee uimavesien lisäksi kiinteistöjä. Esimerkiksi legionella-bakteeri viihtyy rakennetuissa vesijärjestelmissä ja lämpimässä käyttövedessä. Vesijohtovesi voi olla lämpimämpää kuin ennen, mikä hyödyttää bakteereita.
– Toisaalta energiansäästötavoitteen seurauksena voi käydä niin, että lämmin vesi ei ole riittävän kuumaa, jotta se hillitsisi bakteerien kasvua. Tarvitaan tasapainoa siinä, että kylmä vesi pysyy riittävän kylmänä ja kuuma kuumana.
Tartuntoja voi tulla yllättävistäkin paikoista. Esimerkiksi suihkulähteiden vesipisarat voivat levittää legionellaa sisältäviä aerosoleja.
– Näitä infektioita on jo todettu ulkomailla. Terveysuhkan takia suihkulähteisiin on rakennettu puhdistusjärjestelmiä.
Jätevettä väärässä paikassa
Merkittävä terveysriski koituu siitä, jos puhdistamaton, ulosteperäisiä mikrobeja sisältävä jätevesi pääsee saastuttamaan talousvesiä. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia.
– Yleisempää erityisesti pienillä pohjavedenottamoilla on, että jätevesijärjestelmä sijaitsee lähellä vedenottokaivoa, jonne mikrobit pääsevät joko maaperästä tai pumppaamon ylivuodon seurauksena.
Suomessa pohjavettä suojaava maakerros on varsin ohut, joten se voi päästää läpi epäpuhtauksia. Pieniä pohjavedenottamoita on yli tuhat, ja moni niistä syöttää vettä verkkoon ilman puhdistuskäsittelyä.
Pitkänen kuitenkin huomauttaa, että Suomessa vettä on paljon ja se on pääosin hyvälaatuista.
– Terveydensuojeluviranomaiset ja vesihuollon ammattilaiset Suomessa ovat edelläkävijöitä vesivälitteisten riskien hallinnassa. Paikallistasolla tehdään ja päivitetään riskinarviointeja sekä otetaan käyttöön tarpeen mukaan uusia riskien hallintakeinoja ja varaudutaan poikkeustilanteisiin.
Infektioita uimavesistä
Uimareille haittaa voi koitua sinilevien lisäksi myös vibriosuvun bakteereista, joita on havaittu yhä enemmän lämpimissä rannikkovesissä. Ne aiheuttavat haava-, silmä ja korvainfektioita.
Esimerkiksi viime heinäkuussa varoitettiin vibrioriskistä Suomen rannikkovesissä. Tartuntoja esiintyi myös aiempina hellekesinä 2014 ja 2018.
– Vibrioinfektiot ovat harvinaisia Suomessa. Niistä kuitenkin varoitellaan, koska vastustuskyvyltään heikentyneille infektio voi olla hyvin vakava, jopa kuolemaan johtava.
Perussairauksia poteville suositellaan pitkinä hellejaksoina, jolloin merivesi lämpenee huomattavasti, uimista sisämaan järvissä ja välttämään uimista rannikkovesissä. Myös perusterve voi saada infektion haavan kautta.
Uimaveden laatu on Suomessa yleisesti hyvä, mutta joskus vesi saastuu jätevesivuotojen ja -päästöjen takia. Purkuputken etäisyys uimarannasta vaikuttaa infektioriskiin, ja varsinkin norovirusriski kohoaa äkkiä. Valumavesien infektioriskejä selvitettiin hankkeessa, jossa olivat mukana muun muassa Helsingin yliopisto ja THL.
Poikkeusolot hallintaan
Ilmastonmuutos voi lisätä muun muassa pohjavesien pinnanvaihteluita ja vaikuttaa tätä kautta veden laatuun.
– Vesihuoltomme perustuu monin paikoin puhtaasti pohjavesien käyttöön. Ongelmia syntyy, jos vesien kierto häiriintyy, sanoo Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Hannu Moilanen.
Hänen mukaansa vesihuoltoon tulisi valmistella lainsäädäntömuutoksia, joissa pitäisi ottaa huomioon poikkeusolosuhteet.
– Vesihuolto on osa huoltovarmuutta. Tällä hetkellä se on suurelta osin pelastuslaitosten tehtäviin kuuluvaa aluetta. Ei tiedetä varmasti, onko niillä riittävät resurssit hoitaa mahdollisia isoja ongelmatilanteita.
Maailmanlaajuisesti muuttuvat sääolosuhteet voivat Moilasen mukaan tuoda vientimahdollisuuksia Suomelle, jolla on kykyä tuottaa kehittynyttä vesihuoltotekniikkaa.