Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Kysymys: Miten vesiliirtoon joutumisen voi välttää ja mitä täytyy tehdä, jos siihen joutuu?
Vastaus: Kun tiellä on vettä, vesiliirron vaara kasvaa. Erityisen riskialttiita ovat sellaiset tieosuudet, joilla tien pinnassa on syvät ajourat. Jos nopeutta on liikaa suhteessa renkaan vedenpoistokykyyn, nousee rengas vesipatjan päälle, irti tien pinnasta. Vesiliirrossa olevaa autoa ei voi ohjata.
Vesiliirron voit välttää seuraavin keinoin:
- Aja sateella riittävän alhaisella tilannenopeudella.
- Aja vain hyvillä ja keliin sopivilla renkailla (kesällä kesärenkaat, talvella talvirenkaat).
- Tarkasta rengaspaineet säännöllisesti ja säädä ne kuormauksen mukaisiksi.
- Älä aja ajourissa vaan niiden vieressä.
Vesiliirrossa:
- Auto ei tottele ohjausta.
- Moottorin kierrosluku saattaa yllättäen nousta tasakaasulla ajettaessa.
- Vetoluistoneston tai ajonvakautuksen merkkivalo saattavat vilkkua
Jos autosi on lähtenyt vesiliirtoon, toimi näin:
- Paina kytkin pohjaan, jos autossa on manuaalivaihteisto.
- Nosta kaasu ylös, jos autossa on automaattivaihteisto.
- Pidä ohjaus tien suuntaisena.
- Älä hätäänny vaan toimi määrätietoisesti näiden ohjeiden mukaan.
Renkaat
Renkaat ovat tärkeässä roolissa vesiliirron ehkäisemisessä. Lain vaatima urasyvyys kesärenkaalle on 1,6 millimetriä. Mikäli urasyvyys on kulunut alle 4 millimetriin, vesiliirron riski kasvaa huimasti.
Ihanne olisi, että auton kaikki neljä rengasta olisivat tasalaatuisia. Parhaiten tähän päästään vaihtamalla säännöllisesti takarenkaita eteen ja eturenkaita taakse, renkaiden pyörimissuuntaa muuttamatta. Vähän ajavien kohdalla riittää, että renkaiden paikkoja tulee vaihdettua ajokausittain. Paljon ajavien tulisi sen sijaan pyöräyttää eturenkaat taakse ja takarenkaat eteen noin 8 000 kilometrin välein. Näin rengassarja kestää pidempään ja kuluu tasaisemmin.
Mikäli etu- ja takarenkaiden kulumisero on merkittävä, on paremmat renkaat sijoitettava aina auton takapäähän – vetotavasta riippumatta.
Jos takarenkaat ovat selkeästi eturenkaita huonommat, murtuu pito ajotilanteessa ensin auton takapäästä. Tällöin auto lähtee pidon murtuessa hallitsemattomaan sivuluistoon. Ilmiö vertautuu tilanteeseen, jossa auton takapyörät lukitaan vauhdissa seisontajarrulla.
Jos taas selkeästi paremmat renkaat ovat takana, kuten aiemmin ohjeistin, pito murtuu ensin auton etupäästä. Tällöin auto kulkee pidon murruttua suoraan eteenpäin, jolloin sen hallinnan palauttaminen on huomattavasti helpompaa. Vastaavasti mahdollisessa törmäyksessä selviytymismahdollisuudet ovat paremmat, jos törmäys tapahtuu nokka eikä kylki edellä.
Ajonopeus
Vaikka autossa olisi aivan uudet testivoittajarenkaat, ei ajaminen sateella ole turvallista, jos kuljettaja ajaa liian kovaa.
Nopeusrajoitukset kertovat suurimman sallitun ajonopeuden – hyvissä olosuhteissa. Sateella, kun näkyvyys ja pito ovat selkeästi heikompia, on noudatettava olosuhteiden vaatimaa tilannenopeutta.
***
7:34
