Suomessa rikottiin tänään taas yksi ennätys, kun ylioppilastutkintolautakunnasta ilmoitettiin, että mikkeliläinen Vikke Elfving on kirjoittanut 12 laudaturia.
Lukion kolmantena keväänä äidinkieli, pitkä matematiikka, fysiikka, kemia, lyhyt saksa ja lyhyt venäjä. Neljännen syksyllä psykologia ja terveystieto, pitkä ruotsi sekä pitkä englanti. Ja viimeisenä kevänä biologia ja maantieto. Tuloksena pelkkiä laudatureja ja onnellinen mies.
Aloitetaan urheilukysymyksellä. Miltä nyt tuntuu?
– Kyllä se tuntuu erittäin hyvältä. Helpottunut olo. Ensin tuntui yllättävän tyhjältä. Ajattelin, että olisin pompannut kaksi metriä, pää katosta läpi, mutta otinkin sen niin, että nyt se on varma ja nyt alkaa tulemaan se riemufiilis.
Lähditkö tietoisesti hakemaan Suomen ennätystä?
– Kyllä se oli mielessä. Olisin joka tapauksessa kirjoittanut kymmenkunta ainetta. Sitten ajattelin, että kokeillaan.
1:50
Kivinen tie
Millainen tie tämä on ollut?
– Paikoitellen tosi kivinen tie. Voimia sen on kysynyt, mutta aina on askel kantanut. Olen väsynyt, mutta onnellinen. Tuntee saavuttaneensa jotakin.
Miten sitä rääkkiä jaksoi?
– Pitää olla aidosti kiinnostunut niistä oppiaineista. Silloin se ei tunnu niin pakkopullalta. Ulkoapäin motivaatiota ei pysty hakemaan.
Elfving kertoo, että myös syvissä vesissä tuli käytyä.
– Kamelin selkä notkistui eniten silloin viime keväänä, kun minulla oli kuusi ainetta kirjoitettavana. Jossain vaiheessa tuntui, että lukemista on liikaa. Taistelin ja ajattelin tätä päivää. Tuntuu paremmalta, kun välillä on ollut oikeasti raskasta.
Lukua muutama tunti maksimissaan
Mikään lukuhullu tämä nuori mies ei ole. Itse asiassa hän vierastaa pitkiä lukupäiviä.
– Opin melko helposti, mutta se ei tarkoita, ettei minun pitäisi lukea. Mutta pitää lukea niin, että asian sisäistää, että oikeasti ymmärtää. Vierastan sellaista, että luettaisiin kellon ympäri. Muutama tunti päivässä maksimissaan ja sitten tekee jotain muuta ja ajattelee asioita. Silloin asiat jäävät paremmin päähän.
Pikamatkoja ja pianonsoittoa
Mies on poikkeuksellisen lahjakas. Laudatur-maratonin lisäksi mies juoksee 400 metriä reilusti alle 52 sekunnin. Hyllystä löytyy myös pikamatkan SM-mitali. Hän toivoo niitä lisää. Haastattelun jälkeen pyysin Elfvingiä soittamaan pianoa ja siinäkin hän on taiturimainen. Silti hän jaksaa olla vaatimaton.
– Kyllä tämä on työvoitto mieluummin kuin että luontaisten kykyjen ansiosta olisin tässä.
Täydet lukkarit ja viikonloppuisin loput
Kursseja miehelle tuli "melkein kahden lukiolaisen edestä".
– Se tarkoittaa täysiä lukkareita ja viikonloppuisin pitää kiriä loput. Herää vaikka lauantaina kuudelta tekemään läksyjä, niin sitten voi tehdä illalla jotain kivaakin.
Elfving myöntää olevansa perfektionisti.
– Se myös piiskaa eteenpäin.
Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat sankarin ominta aluetta.
– Ne ovat myös haastavia aineita, eivätkä tylsistytä.
Armeija kutsuu
Elfving lähteekin lukemaan teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa Aalto-yliopistoon.
– Viiden vuoden päästä pitäisi olla diplomi-insinöörin pätevyys ja siitä sitten mahdollisesti väitöskirjaa tekemään. Näen yliopistouran mahdollisena.
Sitä ennen on kuitenkin edessä armeijan harmaat.
– Armeijavuosi välissä varmasti palauttaa lukuinnon.
Annetaan vielä lopuksi ajatuksen lentää. Mistä unelmoit?
– Unelmoin siitä, että voisin käyttää kykyjäni ja hankittua osaamista jotenkin ihmisten auttamiseen. Haluaisin tehdä maailmasta vähän paremman paikan.