Lehtopöllöillä on ollut hyvä poikasvuosi. Isojakin poikueita on kuoriutunut, koska myyriä on riittävästi ravinnoksi. Vuosittainen poikastuotto vaihtelee ruokatilanteen mukaan.
1:45
Lehtopöllöjen rengastusta varten on varustauduttava kunnolla, koska poikasiaan vahtivat emot voivat olla hyvinkin vihamielisiä. Rengastaja Hannu Ekblomillakin on kokemuksia pöllöemon hyökkäyksestä.
Hannu Ekblom on suojautunut kypärällä ja maskilla lehtopöllöemon mahdollista hyökkäystä vastaan.
– On tullut päälle montakin kertaa, mutta se on tullut kypärään. En ole mennyt pesälle ilman kypärää. Ne ovat kaikki yksilöitä kuitenkin. Ei voi sanoa, ettei tule päälle tai tulee. Ei viitsi ottaa sitä riskiä, että saa viiltohaavan tai menettää silmänsä. Mieluummin on järeät varustukset, toteaa Ekblom ja laittaa jääkiekkokypärän ja maskin päähänsä.
Lehtopöllön poikaset rengastetaan.
"Se on aika fiksu lintu"
Salon Särkisalossa sijaitsevan pesäpöntön lähellä ei keskellä päivää emoja näy ja poikasetkin vaikuttavat rauhallisilta. Kaikki neljä poikasta saavat renkaan jalkaansa.
Rengastuksen lisäksi poikasten siivet ja jalan paksuus mitataan ja linnut punnitaan. Poikaset ovat noin kolmen viikon ikäisiä. Ne ovat erikokoisia, koska ne kuoriutuvat parin päivän välein.
Lehtopöllöt ovat yöeläimiä ja päiväsaikaan ne ovat hyvin uneliaita.
Tällä hetkellä lehtopöllöillä menee Suomessa hyvin, koska ruokaa riittää. Poikasmäärä vaihtelee ruokatilanteen mukaan. Huonoina vuosina lintu voi jättää pesinnän kokonaan väliin. Hyvinä vuosina pesässä voi olla jopa 8 poikasta.
– Huonoina myyrävuosina menee heikommin. Nyt menee tällä hetkellä kyllä tosi hyvin eikä lehtopöllö ole vielä millekään uhanalaislistalle joutunut niin kuin moni muu pöllölaji. Se on aika fiksu lintu. Se ei tee hirveästi poikasia, jos ei ole ruokaakaan tarjolla. Se osaa aika hyvin ennakoida myyrätilannetta, kertoo Ekblom.
Myyrien lisäksi lehtopöllöt syövät muitakin pikkunisäkkäitä ja lintuja, esimerkiksi rastaita ja puluja.
Kolmiviikkoinen lehtopöllön poikanen harjoittelee jo lentämistä, mutta siivilleen se pääsee vasta parin viikon päästä.
Voimalinjat ja autot vaarana
Lehtopöllöt asustelevat enimmäkseen Vaasa-Jyväskylä-Joensuu -linjan eteläpuolella. Ne viihtyvät rantalehdoissa, mutta kaupunkimetsäkin kelpaa, jos sopiva pesäkolo on tarjolla. Yksilömääräksi arvioitiin viime vuonna noin 2300. Vaarojakin lehtopöllöjen reiteillä on.
– Uhkia on vaikka kuinka paljon. Voimalinjat on yksi aika paha ja liikenne on yksi tosi iso tekijä. Lintuja jää autojen alle ja törmäilee ikkunoihin, kun ne menevät yöllä syömään tielle kuolleita eläimiä, huomauttaa Ekblom.
Lehtopöllö on kolopesijä, joka viihtyy rantalehdoissa.
Särkisalossa rengastettujen poikasten tulevaisuudennäkymät ovat hyvät.
– Uskon, että ne pärjäävät. Rengastietojen perusteella yleensä yksi, joskus jopa kaksi poikasta poikueesta menehtyy. Nyt on hyvä myyrävuosi, joten luulisi, että ruokaa riittää. Siitä ei ainakaan jää kiinni, uskoo Ekblom.
Poikaset nousevat siivilleen 5-6 viikon ikäisinä. Sen jälkeen ne viipyvät vielä tovin pesän lähistöllä. Sitten seuraa muutto muutaman kymmenen kilometrin päähän. Lehtopöllöt aikuistuvat nopeasti ja ensi keväänä, vuoden ikäisinä, linnut kasvattavat jo omia poikasiaan.
Lehtopöllön poikaset ovat erikokoisia, vaikka ne ovat samasta poikueesta. Ne eivät kuoriudu yhtäaikaa vaan parin päivän välein.