Pöllöt ovat nyt aktiivisia ja niiden huhuilua voi kuulla iltaisin ja öisin. Nyt onkin hyvä aika suunnata pöllöretkelle. Esimerkiksi lehtopöllöjä, varpuspöllöjä ja huuhkajia voi kuulla ja nähdä myös kaupungeissa. Menestyäkseen pöllöt tarvitsevat pesimäpaikoiksi vanhoja metsiä ja ruuaksi myyriä.
Ilta hämärtyy ja rengastaja Hannu Ekblom virittää pöllöverkkoja Särkisalossa. Lintuja houkutellaan paikalle sarvipöllön huhuilulla ja myyrän vikinällä. Ensin verkkoon lentää vanha tuttu lehtopöllö, jonka Ekblom on rengastanut vuonna 2014. Sen jälkeen sarvipöllö toisensa jälkeen. Linnut mitataan, punnitaan ja rengastetaan. Sen jälkeen ne pääsevät jatkamaan matkaansa.
– Pöllö on mielenkiintoinen laji, kun niitä näkee harvemmin, oikeastaan vain öisin. Sen takia olen ruvennut yöllä rengastamaan niitä, kertoo Ekblom.
Sarvipöllö tarttui Hannu Ekblomin pöllöverkkoon ja pääsi sisätiloihin rengastettavaksi.
Lehtopöllöt ja varpuspöllöt kaupunkilajeja
Nyt on hyvä aika lähteä pöllöretkelle. Illalla tai yöllä on parhaat mahdollisuudet kuulla pöllöjen huhuilua.
– Nyt on pesintä alkamassa monella ja osa kyllä on jo hautomassakin. Aktiviteetti on kova tällä hetkellä. Huhuilua saattaa hyvinkin kuulua, vinkkaa Ekblom.
Huuhkajien lisäksi muitakin pöllöjä voi kuulla ja nähdä myös kaupungeissa.
– Lehtopöllö esimerkiksi ja toinen, mikä usein liikkuu on varpuspöllö. Nämä on sellaisia kaupunkilajeja, tietää Ekblom.
Nyt saattaa nähdä myös muuttomatkalla olevia sarvipöllöjä.
Lapinpöllöt voivat vaeltaa ruuan perässä Etelä-Suomeen asti. Kuva: Esa Kurkikangas
Vanhojen metsien häviäminen uhkaa pöllöjä
Pöllöjen määrään ja pesimämenestykseen vaikuttaa ruuan eli myyrien ja muiden pikkunisäkkäiden määrä. Myyräkato ajaa pöllöt vaellukselle etsimään ruokaa. Silloin esimerkiksi lapinpöllöjä saattaa nähdä Etelä-Suomessa asti. Ruokapulan lisäksi pesimäympäristön muutokset uhkaavat pöllöjä.
– Vanhoja metsiä on aika vähän loppujen lopuksi ja sitten metsien pirstaloituminen on toinen, joka vaikuttaa, huomauttaa Ekblom.
Huonoimmin menee tällä hetkellä helmipöllöillä.
– Eniten olen huolissani helmipöllöstä. Sillä menee todella heikosti, kun vertaa muutaman vuosikymmenen taakse. Sen pesimäpaikat ovat vähentyneet. Se on kolopesijä lehtivaltaisissa metsissä, kertoo Ekblom.
Viirupöllöt voivat elää jopa 23-vuotiaiksi. Kuva: Esa Kurkikangas
Huuhkajien kaupunkipesinnät epäonnistuvat usein
Huuhkajallakaan ei mene hyvin.
– Huuhkaja on vaihtanut reviiriä. Ne ovat tulleet ihmisten ilmoille jopa pääkaupunkiseudulla. Ne ovat vähentyneet varsinkin pikkukylistä maaseudulla. Se johtuu pitkälti siitä, että kaatopaikkoja on vähennetty. Ne olivat ennen kaatopaikkojen kingejä, jotka vähensivät sieltä jyrsijöitä. Kaupunkialueelle niitä ovat houkutelleet citykanit. Kaupungeissa pesinnät herkästi epäonnistuvat, kun niitä käydään liian innokkaasti katsomassa, selittää Ekblom.
Pöntöistä voi olla apua, kun pöllöille sopivat pesäkolot häviävät.
Pöllöjen elinikä vaihtelee. Pikkuruinen varpuspöllö elää noin 5-vuotiaaksi ja hiiripöllö 6-vuotiaaksi. Viirupöllö voi elää yli 23 vuotta ja huuhkajat jopa 27 vuotta.
Yhden yön aikana Hannu Ekblomin pöllöverkkoihin tarttui 1 lehtopöllö ja kuusi sarvipöllöä.