Vihainen viirupöllö on raapinut kaksi ihmistä sairaalakuntoon Ruovedellä – jos kuulet metsässä tiettyä urahtelua, kannattaa häipyä vähin äänin

Viirupöllö on hyökännyt kuukauden aikana kahdesti ihmisen kimppuun Ruovedellä ja raapinut uhrinsa sairaalakuntoon. Helvetinjärven kansallispuistossa tapahtuneista hyökkäyksistä uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Lintuasiantuntijan mukaan poikasiaan puolustavan viirupöllön varoitukset kannattaa ottaa tosissaan.

Kun huomaa viirupöllön metsässä, voi onnitella itseään.

Asiantuntijan mukaan on nimittäin kohtuullisen harvinaista nähdä pöllö luonnossa. Mutta jos on yhtään aihetta epäillä sitä, että viirupöllöllä on poikaset, kannattaa lähteä vähin äänin kauemmas.

Maaseudun tulevaisuus kertoi eilen Ruovedellä Helvetinjärven kansallispuistossa pesivästä viirupöllöstä, joka oli käynyt kuukauden sisällä kahden ihmisen kimppuun tuhoisin seurauksin. Toukokuussa sattuneessa tapauksessa viirupöllö iski kynsillään luontovalokuvaajan silmään.

Molemmat pöllön uhrit toimitettiin hoitoon Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Tästä tv-jutusta voit katsoa, miten droneja eli lennokkeja hyödynnetään lintulaskennoissa ja lintujen rengastamisessa:

Vihainen viirupöllö ei ole leikin asia 

Viirupöllö on tunnettu siitä, että pesäänsä puolustaessaan se ei aina tyydy hyökkäilemään vaan voi käydä jopa kiinni. 

– Tällaista voi tapahtua yleensä silloin, kun viirupöllön maastopoikaset ovat juuri lähteneet pesästä eivätkä pysty itseään puolustamaan tai lentämään karkuun, lintujärjestö Birdlifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen selvittää.

– Viirupöllö on Suomen pöllöistä kaikkein aggressiivisin pesällään ja on kohtuullisen tavallista, että nimenomaan tämä laji hyökkää ihmisen kimppuun ja iskee jopa kiinni asti, jos mennään liian lähelle pesää.

Viirupöllö varoittaa haukkumalla ja urahtelemalla

Metsässä kannattaa liikkua paitsi silmät ja mieli myös korvat avoimina. Monet linnut ja etenkin viirupöllö varoittavat pesän lähestyjiä ensin nimenomaan äänellään.

– Viirupöllöemo varoittaa pesää lähestyviä haukkuvalla tai urahtelevalla äänellä, jota ei voi olla huomaamatta. Siitä voi jo tulkita, että on aihetta pikkaisen väistää, Toivanen kertoo.

Varsinkin pöllöjen rengastajat ovat saaneet tuta viirupöllön luonteen.

– Kun menee viirupöllön pesälle poikasia näpelöimään, pitää suojautua kunnolla. Siinä on oltava päässä sellainen hattu, joka vaimentaa iskut, ja ehdottomasti myös jonkinlainen silmäsuoja, koska ei ole ollenkaan tavatonta, että rengastusten yhteydessä pöllö saattaa iskeä niin, että jopa silmän menetys on vaarana.

Toivanen muistuttaa, että pöllö hätyyttää pahiten lähinnä rengastajia, jotka joutuivat olemaan pitkiä aikoja pesän lähellä.

– Tavallisella luonnossa liikkujalla ei ole mitään tarvetta jäädä poikueen lähelle. Rauhallisesti poistumalla paikalta ainakin pahimmilta vaurioilta säästyy.

Viirupöllöemokin on yksilö

Viirupöllöjä on etenkin eteläisessä Suomessa melko runsaasti. Pesimäkanta on useita tuhansia pareja.

– Pienet maastopoikaset lähtevät pesästä ja ovat emon jatkuvan huolenpidon alla kesäkuun alkupuolelta noin kuukauden verran eteenpäin. Tällöin viirupöllöt ovat kaikista aggressiivisimpia.

Pöllöjen pelossa ei kuitenkaan kannata olla menemättä metsään.

– Jos kuitenkin sattuu viirupöllön kohtaamaan, mahdollisimman rauhallinen käyttäytyminen ja poistuminen paikalta yleensä ratkaisee tilanteen. Eivät ne lähde ihmistä seuraamaan, kun on poistuttu riittävän kauaksi ja linnut kokevat, että poikaset ovat turvassa. Eikä iso osa emoista edes iske kiinni. Hekin ovat yksilöitä.

Lue myös:

    Uusimmat