Vieraslajit ovat valtava uhka luonnolle, taloudelle, ruokaturvalle ja ihmisten terveydelle, varoittaa Kansainvälinen Luontopaneeli (IPBES) uudessa raportissaan. Haitallisten vieraslajien aiheuttamaa haittaa kuitenkin aliarvioidaan ja vähätellään. Raportin mukaan vieraslajeja on raportoitu 37 000 eri puolilla maailmaa. Näistä 3500 on luokiteltu haitallisiksi.
Vieraslajit ovat levinneet ihmisen toiminnan seurauksena maapallon jokaiseen kolkkaan. Ne ovat yksi viidestä suurimmasta luontokadon aiheuttajasta. Muut syylliset luontokatoon ovat maan- ja merenkäytön muutokset, lajien liiallinen hyödynnys, ilmastonmuutos ja saasteet. Haitallisten vieraslajien vaikutuksista yli 80 prosenttia on kielteisiä.
– Haitalliset vieraslajit ovat suurin uhka monimuotoisuudelle ja ne voivat aiheuttaa peruuttamatonta haittaa luonnolle, esimerkiksi kansallisia ja kansainvälisiä sukupuuttoja. Ne uhkaavat myös ihmisten hyvinvointia, muistuttaa raportin laatimiseen osallistunut professori Helen Roy tiedotteessa.
Lue myös: Suomessa on 160 haitallista vieraslajia – torjunta onnistuu, mutta vaatii lisää toimia
Vesihyasintti on haitallisimpia vieraslajeja
Kaikki maasta toiseen leviävät vieraslajit eivät suinkaan ole haitallisia. Vieraskasveista 6 prosenttia on arvioitu haitallisiksi. 22 prosenttia selkärangattomista vieraslajeista ja 14 prosenttia selkärankaisista vieraslajeista luokitellaan haitallisiksi, samoin 11 prosenttia vieraslaji-mikrobeista.
Haitalliset vieraslajit, tässä tapauksessa hyttyset, levittävät esimerkiksi malariaa, zikavirusta ja Länsi-Niilin kuumetta.
Vesihyasintti on yksi laajimmalle levinneistä vieraslajeista. Se on romahduttanut esimerkiksi Afrikan suurimman järven, Vicktoriajärven, tilapiakannan ja lopettanut samalla alueen kalastuksen.
Kirjotulikruunu ja mustarotta ovat vesihyasintin jälkeen laajimmalle levinneet haitalliset vieraslajit.
– Olisi kallis virhe pitää vieraslajien leviämistä vain jonkun muun ongelmana. Vaikka ongelmia aiheuttavat lajit vaihtelevat eri puolilla maailmaa, riskit ja haasteet ovat yhteisiä ja kohdistuvat kaikkiin maihin, jopa Etelämantereeseen, huomauttaa professori Anibal Pauchard, yksi raportin laatijoista.
Komealupiini on Suomessa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.
Vieraslajit aiheuttavat sukupuuttoja
Vieraslajit ovat syypäitä muun muassa eläinten ja kasvien sukupuuttoihin. Haitallinen vieraslaji on päätekijä 60 prosentissa ja ainoa tekijä 16 prosentissa sukupuutoista. 218 haitallista vieraslajia ovat aiheuttaneet yhteensä yli 1200 paikallista sukupuuttoa.
Ilmastonmuutoksen arvioidaan pahentavan vieraslajitilannetta entisestään. Sen takia Luontopaneeli toivookin hallitusten ryhdistäytyvän ja tehostavan toimia haitallisia vieraslajeja vastaan.
– Vaikka uusia vieraslajeja ei edes ilmaantuisi, nykyiset jatkavat leviämistään uusiin maihin ja uusille alueille. Ilmastonmuutos vielä pahentaa tilannetta, sanoo professori Helen Roy.
– Yksi raportin tärkeimmistä viesteistä on, että haitallisia vieraslajeja voidaan torjua menestyksekkäästi. Siihen tarvitaan sekä kansallisia että kansainvälisiä toimia ja yhteistyötä, tiivistää professori Peter Stoett.
Vieraslajien on arvioitu aiheuttavan vuosittain noin 392 miljardin euron (423 miljardia dollaria) kustannukset, koska ne muuttavat dramaattisesti luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä. Kustannukset ovat nelinkertaistuneet joka vuosikymmen 1970-luvulta lähtien.
1:58
Katso myös: Näin hyytelösammaleläimet levisivät Vuoksen vesistössä ja Pirkanmaalla vuonna 2020.