Miten myrkyllinen vieraslaji voi olla niin monen elintarvikkeen ainesosa?

Tienvarsilla ja joutomailla rehottava komealupiini on hieno ilmestys, joka on luokiteltu Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Se lisää maaperän typpipitoisuutta ja kaventaa siten kotimaisten luonnonkukkien elinpiiriä.

Komealupiinin on havaittu olevan haitallinen useille hyönteislajeillekin. Se ei kelpaa myöskään ihmisravinnoksi sen sisältämien myrkyllisten alkaloidien vuoksi.

Silti kaupassa saattaa törmätä lupiinijauhoihin ja monissa elintarvikkeissa lupiini on yksi ainesosa.

Syy on siinä, että näissä tapauksissa ei puhuta komealupiinista lainkaan.

Lue myös: Revi maasta lupiineja ja tienaa! Uusi mobiilisovellus palkitsee vieraslajien tuhoamisesta

Vieraslajit ovat valtava uhka maailmalle, varoittaa uusi raportti – "Voivat aiheuttaa peruuttamatonta haittaa"

Makealupiini on terveyspommi

Lupiini-nimen alta löytyy kaikkiaan yli 450 lajia. Elintarvikekäyttöön on jalostettu niistä kolme: sinilupiini (Lupinus angustifolius), keltalupiini (Lupinus luteus) ja valkolupiini (Lupinus albus). Näitä kutsutaan yhteisnimellä makealupiini.

Lupiinissa on todettu olevan paljon ravintokuituja mutta vähän hiilihydraatteja, Luonnonvarakeskus kertoo nettisivuillaan. Valkuaista se sisältää melkein yhtä paljon kuin soijapapu.

Lupiinin arvellaan alentavan kolesterolia, nostavan veren sokeripitoisuutta vain hyvin vähän ja pitävän näläntunteen loitolla pitkään.

Lupiini on myös useiden mineraalien lähde, ja se sisältää muun muassa B-ryhmän vitamiineja. Viljellyt lupiinit ovat siksikin hyviä syötäviä, että ne eivät sisällä juurikaan haitallisia aineita. Lupiinin siemeniä ei myöskään tarvitse kuumentaa ennen käyttöä.

Lue myös: Todella halpa keitto! Yhdessä raaka-aineessa "valtavasti proteiinia"

Monipuolinen siemen

Makealupiinin siemenet ovat perinteistä herkkua esimerkiksi Välimeren alueella, jossa niitä käytetään muun muassa paahdettuina. Jalostettua kasvia on alettu viime vuosina hyödyntää enemmän myös erilaisten kasvissyöjille sopivien proteiinipitoisten ruokien valmistukseen.

Suomessa lupiinijauhoa on käytetty muun muassa kakuissa ja jäätelössä sekä gluteenittomissa tuotteissa. Leivonnassa lupiinijauholla voidaan korvata kananmuna sekä rasvoja.

Australiassa vaalean leivän terveellisyyttä on parannettu lisäämällä siihen lupiinia. Lupiinia on hyödynty margariinin ja juustonkin valmistuksessa.

Jopa alkoholia ja kahvia lupiinista on taiottu. Venäjällä ja Suomessa Laatokan Karjalassa sinilupiinia on käytetty "kahvilupiinina" eli kahvinkorvikkeena.

Lue myös: Pitkäikäisyyden asiantuntija varoittaa: "Terveellinen" tapa voi oikeasti viedä vuosia elämästäsi

Voi viljellä Suomessakin

Luonnonvarakeskuksen mukaan makealupiinia voi viljellä härkäpavun tavoin myös Suomessa, sillä siitä on saatavilla meille sopivia, ulkomailla jalostettuja lajikkeita. Sen pitäminen viljelykierrossa vähentää lannoitustarvetta.

Keittiömestari ja ravintoloitsija Henri Alén kertoi jo vuonna 2018 kasvattaneensa sinilupiinia itse kiertotalousravintolassaan Helsingissä ja käyttäneensä sitä ruoanlaitossa. Hän sanoi sen kasvavan syötäväksi viidessä päivässä.

Lue myös: Aliarvostettu kasvis, jota pursuaa nyt Suomessa yli äyräiden – oletko hyödyntänyt?

Makealupiinikaan ei ole täysin vaaraton

Lupiinia ihmisten tai eläinten ruuaksi käytettäessä kannattaa varmistaa tarkkaan, että lajike on oikea.

Sinilupiinista on jalostuksella poistettu myrkyllisiä alkaloideja, kun taas luonnonvaraisesta komealupiinista ei. Makealupiinistakin voi syödä vain siemenet.

Lupiini on sukua maapähkinälle ja aiheuttaa oireita noin puolelle maapähkinäallergisista, Ruokavirastosta kerrotaan. Siksi lupiini ja lupiinituotteet tulee aina ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Lupiini esiintyy tuoteselosteissa nimillä lupiinijauho, makea lupiinijauho, kasviproteiini tai lupiini tai lupiinilese.

Lupiinin allergeenit kestävät hyvin normaaleja ruoanvalmistusmenetelmiä, kuten keittämisen ja kuumennuksen mikroaaltouunissa.

Duodecim-lehden asiantuntijoiden mukaan lupiiniallergia voi ilmetä nokkosihottumana, astmana, limakalvojen turpoamisena tai anafylaksiana, ja se saattaa kehittyä ilman aiempia ruoka-aineallergioita.

Suomen ensimmäiset lupiiniallergiatapaukset todettiin vuonna 2005.

Miltä lupiini sitten maistuu?

Sen makua on kuvattu hieman teräväksi ja ainakin ensi alkuun rautaiseksi. 

Henri Alénin mukaan maku on hernemäinen.

Lue myös: Alkoholijuomat voivat aiheuttaa yllättäviä allergisia reaktioita – pahimmillaan "pisarakin voi olla liikaa"