Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta uutisoineen Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehdyn kotietsinnän laillisuutta aletaan käsitellä tänään hovioikeudessa.
KRP teki etsinnän joulukuussa sen jälkeen, kun Viestikoekeskus-uutisoinnista aloitettiin rikostutkinta. Toimittajaa ja hänen kollegaansa epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
Toimittaja oli vasaroinut hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen lopullisesti sen sisältämät tiedot. Kovalevyn rikkomisesta aiheutui savua, ja hän kutsui itse palokunnan paikalle.
Hän kertoi puhelussa olevansa toinen Viestikoekeskus-uutisen tekijöistä.
Paikalle pelastuslaitos ja poliisi
Paikalle tuli pelastuslaitoksen mukana poliisipartio, joka kertoi tietonsa KRP:lle. Etsintä ja takavarikot tehtiin tämän jälkeen.
Toimittaja riitautti kotietsinnän, koska katsoi, että kotietsintä ja takavarikot vaarantavat toimittajan lähdesuojan. Käräjäoikeus päätti helmikuussa, että etsintä oli laillinen ja maaliskuussa, että poliisi saa tutkia takavarikoidut laitteet.
Toimittajan asianajaja Kai Kotiranta kommentoi asiaa perjantaina salassapitomääräyksen takia lyhytsanaisesti.
– Olemme olleet tyytymättömiä käräjäoikeuden ratkaisuun. En voi ottaa sisältöön kantaa tarkemmin salassapidon takia. Arvioisin, että käsittely tullaan käymään suljetuin ovin käräjäoikeudesta poiketen.
Käräjäoikeudessa juttu käsiteltiin avoimin ovin poliisin salausvaatimuksista huolimatta.
Toimittajan mukaan poliisilla ei ollut perusteita erityiseen kotietsintään
Toimittajan mukaan tietokoneella ei ole kyseiseen uutisointiin liittyvää materiaalia, vaan hän tuhosi tietokonettaan turvatakseen muihin projekteihinsa liittyvän lähdesuojan.
– Kotietsinnän yhteydessä suoritettu takavarikko on kokonaisuudessaan laiton. Kyse on nimenomaisesti toimittajan lähdesuojaan kuuluvista asioista. Sitä koskevat eri säännöt kuin tavallisia pakkokeinoja. Nähdäkseni tutkinnanjohtajalta on unohtunut tämä, toimittajan asianajaja Kotiranta sanoi käräjäoikeudessa.
Lain mukaan tutkinnanjohtaja saa määrätä erityisen kotietsinnän vain, jos etsintä on välttämätöntä tehdä kiireellisenä. Kotirannan mukaan kiireellisyydelle ei ollut perusteita, joten etsinnän tekemiseen olisi tarvittu tuomioistuimen päätös.
Erityinen kotietsintä tarkoittaa koti- tai paikanetsintää silloin, kun on syytä olettaa, että etsinnän kohteella on sellaista tietoa, jota koskee laissa yksilöity takavarikkokielto. Tällaista on muun muassa toimittajan lähdesuojan alainen materiaali.
Käräjäoikeus: Poliisilla oli perusteet etsintään
Käräjäoikeuden mukaan ennen kotietsintää oli ilmeistä, että HS:n lähteenä olleet salaiset asiakirjat oli viety Puolustusvoimilta luvattomasti. Oikeus totesi, että tutkinnanjohtajalla oli uutisen sisällön ja kuvituksen perusteella syytä uskoa, että lehden hallussa olisi lisää vastaavaa salassapidettävää materiaalia.
– Käräjäoikeus katsoo, että päivän 17.12.2017 tilanteessa on voitu olettaa löytyvän tutkittavana olevaan rikokseen liittyvää aineistoa kotona työskennelleen toimittajan hallusta paperisena tai sähköisesti, käräjäoikeus totesi tuolloin.
Toimittajien epäillyn rikoksen lisäksi poliisi tutkii mahdollista tietovuotoa virkasalaisuuden rikkomisena. Hovioikeuden ratkaisu vaikuttaa siihen, voiko poliisi hyödyntää takavarikoimiaan esineitä jutun tutkinnassa.