Vihreiden entinen puoluesihteeri Panu Laturi pahoinpideltiin rajusti työmatkalla Brysselissä joulun alla 2019. Tammikuun puolivälissä 50 vuotta täyttänyt Laturi on nyt kuntoutunut niin hyvin, että pystyy muuttamaan keväällä palvelutalosta omaan asuntoon. Pahoinpitelijälleen Laturi ei ole vihainen, mutta vakuutusyhtiön toiminta sapettaa.
Ex-puoluesihteeri Panu Laturi lopetti Vihreissä vuonna 2013. Ennen aivovamman aiheuttanutta pahoinpitelyä Laturi oli toimitusjohtaja helsinkiläisessä viestintätoimistossa, jossa hän yhä työskentelee, mutta nykyisin vain kahdeksan tuntia viikossa.
Kohtalokkaasta pahoinpitelystä on nyt vähän yli kaksi vuotta ja Laturin kuntoutus on ottanut aimo harppauksen eteenpäin.
– Viikko sitten otettiin fysioterapeuttini Antin kanssa ensimmäiset juoksuaskeleet ilman mitään apuvälineitä. Me oltiin harjoiteltu sitä muutama kerta juoksumatolla ja ne olivat ensimmäiset oikeat juoksuaskeleet kahteen vuoteen. Se oli suuri saavutus, Laturi kertoo.
– Se tuntui hienolta, vaikka raskastahan se oli, ja jaksan juosta ehkä 30 metriä. Tämä vaatii maratoniin vähän töitä vielä, Laturi nauraa.
Laturin juoksunäyte. Vieressä fysioterapeutti Antti Mustalahti.
Katso yllä olevalta videolta Laturin juoksunäyte!
Avioero ja muutto palvelutalosta omaan asuntoon
MTV Uutiset tapasi Laturin hänen kotonaan helsinkiläisessä palvelutalo Merenpisarassa. Asunnossa valitsee kaaos, sillä Laturi on muuttamassa toiseen asuntoon samassa palvelutalossa.
Iso muutos on tulossa maaliskuussa, kun Laturi muuttaa ihan tavalliseen kerrostaloon. Laturin pitkäaikainen suhde Laura-vaimon kanssa on päättynyt ja kahden pojan vanhemmat jättivät yhdessä avioerohakemuksen viime vuoden lopulla.
– Meillä on ollut onnellinen ero ja olemme pystyneet eroamaan hyvissä väleissä ja pidämme edelleen todella paljon yhteyttä toisiimme.
Panu Laturilla on kaksi poikaa. Tässä heidän kuvansa jääkaapin ovessa.
Laturin uusi koti sijaitsee Töölöntorilla, joka on miehelle tärkeä paikka.
– Käymme kavereiden kanssa joka lauantai aamukahveilla Töölöntorilla ja nyt alan käydä torikahveilla joka aamu.
Töölöntorin lauantaikahveista tuli Laturille tärkeä henkireikä jo sairaala-aikana puolitoista vuotta sitten, kun hän vielä toipui Brysselin-matkalla päähänsä saamastaan rajusta iskusta.
– Kaveri haki minut aina sairaalasta torikahveille. Sillä oli iso merkitys, että pääsin pois sairaala-alueelta.
Muutenkin ystävistä tuli pahoinpitelyn jälkeen entistäkin tärkeämpiä, Laturi kertoo.
– Tapasin paljon ihmisiä sairaalassa ja se piti minut hengissä. Olisi ollut kuolemaksi, jos en olisi tavannut ihmisiä.
Laturi on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.
Satunnainen ohikulkija löi päähän
Laturin elämän muuttanut pahoinpitely tapahtui Brysselissä Belgiassa joulun alla vuonna 2019. Viestintäyhtiö N2 Commsin toimitusjohtajana tuolloin työskennellyt Laturi oli kaupungissa työmatkalla.
– Pahoinpitelystä voin kertoa sen, mitä olen kuullut, koska minähän en itse muista siitä mitään. Kävelin Place Jourdanilla illalla ja satunnainen ohikulkija löi minua päähän. Hänellä oli kädessään rautapaino, jolla hän löi.
– Olin ihan satunnainen uhri, en millään tavalla valikoitu. Olen myöhemmin kuullut, että hänellä oli pahoja mielenterveysongelmia ja hän oli päättänyt lyödä jotain ohikulkijaa ja minä satuin kohdalle.
Panu Laturin kotiovi palvelutalo Merenpisarassa.
Laturilta vietiin kännykkä ja lompakko. Sen seurauksena Laturi oli useita päiviä kateissa perheeltään ja ystäviltään, ennen kuin taskussa ollut avainkortti johti viranomaiset hänen henkilöllisyytensä jäljille.
– Kukaan ei tiennyt, missä olin ja minua etsittiin sieltä Brysselistä. Löydyin sattumalta, koska minulla oli ollut hotellin avainkortti taskussa ja sen avainkortin poliisit sairaalassa löysivät. Poliisi tuli kuvani kanssa hotellille ja Korkeaojan Lauri tunnisti minut siitä kuvasta, vaikka olin ollut erittäin pahassa kunnossa.
Laturin onneksi hänet vietiin nopeasti sairaalaan ja pää operoitiin heti.
– Päähän tai aivoihin ei ehtinyt tulla painetta eikä minulla ole rustoja aivoissa. Minä en tietenkään tiennyt tästä mitään, koska olin koomassa sairaalassa. Olen hävittänyt myös edeltävän viikon, en muista siitäkään mitään.
Koomassa kuusi viikkoa
Laturia pidettiin koomassa kolme viikkoa. Sinä aikana Laturin päätä operoitiin ja hänet lennätettiin myös kotiin Suomeen, missä hän päätyi Laakson sairaalaan.
– Kun heräsin koomasta, aika onnettomuushetkestä siihen tuntui silmänräpäykseltä. Koomassa ei tajua ajan kulua ollenkaan. Kun kuulin, miten kauan oli mennyt, olin todella hämmästynyt ja siitä tajusin myös, että tässä oli pakko käydä huonosti.
Pahoinpitely kohdistui ainoastaan päähän, mutta siitä seurasi muutakin harmia.
– Kun heräsin koomasta, vasen käsi ei liikkunut. On kamala tunne, kun yrittää liikuttaa kättä ja mitään ei tapahdu. Sekin viittasi 'siihen, että huonosti oli käynyt.
Laturi itse kutsuu pahoinpitelyään onnettomuudeksi. Kun onnettomuuden vakavuus selvisi, oli päällimmäisenä toive normaalielämästä.
– Ensimmäisenä mielessä liikkui, että toivottavasti tästä pystyy toipumaan ja palaamaan normaaliin elämään. Sellaiseen, että pystyy tekemään asioita ja näkemään ihmisiä. Olen kuitenkin viettänyt aina kohtuullisen aktiivista elämää. Se on varmasti ensimmäinen toivomus kaikilla, jotka joutuvat vakavaan onnettomuuteen.
Katso koko Laturin pitkä haastattelu. Videolla hän kertoo omin sanoin onnettomuudestaan ja toipumisestaan.
4:44
Liikkuminen itsenäisesti oli suuri saavutus
Nyt, kaksi vuotta onnettomuuden jälkeen, normaali elämä ei ole enää mikään haave.
– Pystyn rollaattorin kanssa käymään kaupungilla ja kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä. Oli suuri saavutus, että pystyn liikkumaan itse. Se on osa normaalia elämää. Tapaan paljon ihmisiä, joka päivä jonkun. Kuvaavaa on, että olen korona-aikana tavannut yli 200 eri ihmistä.
Laturi pystyy liikkumaan jo pelkällä kepillä. Rollaattoria hän tarvitsee silloin, kun on liukasta tai kantamuksia on paljon.
Tammikuun puolivälissä 50 vuotta täyttänyt Laturi on nykyään työkyvyttömyyseläkkeellä. Töitäkin hän pystyy tekemään, mutta maltillisesti.
– Käyn töissä kahtena päivän viikossa, neljä tuntia kerrallaan. En yksinkertaisesti jaksa tehdä enempää.
– Lääkäri on sanonut, minun pitää muistaa, että olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja olen vain osatyökykyinen. Luen paljon, tapaan kavereita ja ihmisiä, katson uutisia ja luen politiikkaa. Siihen mun päivät menevät.
Kuntoutuksen vähyys ahdisti
Kaksivuotisen hoito- ja kuntoutusputkensa aikana Laturi on nähnyt ja kokenut monenlaista.
– Minulla on ollut tuuria, kun on todella hyvä fyssari ja tämä palvelutalo Merenpisara, missä asun, on paikkana ihan loistava. Mutta hoivapuolella pitäisi panostaa työhyvinvointiin.
– Isossa osassa paikoista, joissa olen ollut ja joita olen nähnyt, työhyvinvointi on huono ja se heijastuu aina ainakin jossain määrin myös asiakkaisiin. Työhyvinvointi on todella tärkeää, ehkä jopa tärkeämpää kuin palkkaus.
Saamaansa hoitoa Laturi kehuu hyväksi, mutta kuntoutuksen kanssa asiat ovat toisin.
– Olin Laaksossa ensin osastolla 14 joka on todella hyvä kuntoutusosasto ja jossa minulla oli fysioterapiaa kolme kertaa viikossa, toimintaterapiaa ja muuta.
– Sen jälkeen minut siirrettiin toiselle osastolle ja meni kolme viikkoa, ettei näkynyt fyssaria ollenkaan. Saman pihan sisällä oli mielettömän isot erot kuntouksessa.
Laturi oli sairaalassa ensimmäiset 11 kuukautta. Tuona aikana mieli oli matalalla. Käänne tapahtui, kun kuntoutus alkoi edetä.
– Sairaalassa kyllästyi. Ei telkkaria jaksa katsoa viikkokausia. Ahdisti, kun kuntoutusta oli niin vähän. Mutta sitten löysin fysioterapeuttini Antin ja kaikki muuttui, Laturi sanoo.
– Ei puhuta enää eutanasiasta, komppaa vieressä fysioterapeutti Antti Mustalahti vain puoliksi vitsinä.
Punu laturi ja hänen fysioterapeuttinsa Antti Mustalahti Laturin sohvalla.
Raha ratkaisee kuntoutuksessa
Laturi kertoo yllättyneensä siitä, miten vaikeaa kuntoutusta on saada tarpeeksi. Ilman omaa rahaa Laturi ei olisi nyt ottanut ensimmäisiä juoksuaskeliaan.
– Olen väärällä tavalla onnellinen siitä, että itselläni, vaimollani, veljilläni ja vanhemmillani on ollut varaa maksaa kuntoutuksesta. Olemme voineet ostaa lisätunteja.
Laturin mielestä Suomessa pitäisi tehdä kuntoutusuudistus, johon kuuluisi kuntoutustakuu samalla tavalla kuin hoitotakuu.
– Kuntoutuksessa raha ratkaisee, vaikka Suomi on sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio. Kuntoutus jää tosi helposti perusterveydenhuollon jalkoihin, mutta kuntoutus on kuitenkin se, millä ihmiset saadaan takaisin normaalielämään.
Yksi Laturin kuntouttamisen muodoista on golf. Tässä hän harjoittelee puttaamista kotonaan.
Liikkuminen onnistuu jo pelkän kepin avulla
Sairaalassa Laturi oli niin huonossa kunnossa, ettei päässyt yksin ylös sängystä. Fysioterapeutti Mustajärven mukaan mies oli masentunut ja tarvitsi motivaatiota.
– Hyvin nopeasti tein sen päätöksen, että perhana, nyt on saatava edes se yksi askel. Kun aloitimme, Panu oli maannut puoli vuotta sängyssä ja minun piti nostaa hänet pois.
– Oli vitsikästä, että ensimmäisinä kuukausina minulle tuli enemmän hiki kuin Panulle. Mutta se on onneksi kääntynyt, kyllä Panu nyt hikoilee enemmän, Mustalahti toteaa.
Nykyisin Laturi liikkuu paitsi rollaattorilla myös pelkän kepin avulla silloin, kun ei ole liukasta tai kantamuksia ei ole liikaa. Laturin mukaan Mustalahdella on ollut ratkaiseva merkitys hänen edistymisessään.
– Jos Anttia ei olisi, olisin todennäköisesti laitostunut ja olisin sairaalassa, se on valitettava tosiasia. Katsoisin telkkaria kaikki päivät. Nyt sen sijaan liikun itsenäisesti ja käyn jopa töissä.
Laturin toiveena on, että hän voisi jo ensi kesänä lähteä kaupungille kokonaan ilman keppiä.
Syksyllä puhkesi epilepsia
Laturin liikkumista vaikeuttaa se, että päähän kohdistuneesta iskusta johtuva aivovamma aiheuttaa luutumista niveliin. Laturin toinen lonkka on leikattu ja toinen piti leikata viime kesänä, mutta operaatiota on jouduttu lykkäämään.
Mutta ei tässä vielä kaikki. Syksyllä Laturilla puhkesi niin ikään aivovammasta johtuva epilepsia.
– Seisoin Kallion urheilutalon edessä ja seuraava muistikuva oli, kun minua vietiin ambulanssilla sairaalaan. Olin saanut menettänyt tajuntani ja kaatunut. Minulta murtui neljä kylkiluuta ja rintarankaan tuli pieni painemurtuma.
– Seuraavana aamuna olin kotona täällä Merenpisarassa ja kaaduin uudestaan. Sen jälkeen todettiin, että minulla on epilepsia. Se minulla säilyy lopun elämääni, mutta onneksi se on lievä ja lääkitys saatiin heti kuntoon.
Epilepsialääkkeitä Laturi syö loppuelämänsä.
Laturi kertoo, että tuoreessa epilepsialääkityksessä on totuttelemista, sillä lääke väsyttää. Muuten mies ottaa uuden diagnoosinsa tyynesti.
– Se oli uusi takapakki, mutta se on kuin kaikki muutkin sairaudet, sen kanssa pitää vaan oppia elämään. Pitää pyrkiä siihen, että se ei muuta mitään.
Vakuutusyhtiön kanssa riita korvauksista
Laturin pahoinpitelijä oli työtön turvapaikanhakija. Hän sai teostaan pitkän, kahdeksan vuoden vankeustuomion. Korvauksia Laturi ei saa, koska mies on rahaton eikä valtio Belgiassa maksa korvauksia kenenkään puolesta.
Laturin osalta tapaus ei ole vielä loppuun käsitelty, sillä vakuutusyhtiö ei suostu korvausvaatimuksiin. Tapaus on menossa oikeuteen.
– Meillä on hyvä työtapaturmavakuutus, mutta OP Pohjola tulkitsee, että kyseessä ei ole työtapaturma, koska pahoinpitely tapahtui ilta-aikaan työmenojen ulkopuolella.
– Vakuutusyhtiölle olenkin todella vihainen, en sille mielenterveysongelmaiselle miehelle, joka minut pahoinpiteli, Laturi sanoo.
Juttua korjattu klo 10.58: Laturi oli koomassa 3 viikkoa eikä 6 viikkoa ja sairaalassa 11 kuukautta eikä puoli vuotta.