Viime vuosi oli mittaushistorian kuumin yhdessä vuoden 2016 kanssa, selviää EU:n Copernicus Climate Change Service (C3S) -ilmastonmuutospalvelun julkaisemista tiedoista.
Erityisen suuria muutoksia vertailukauteen mitattiin viime vuonna arktisella alueella ja pohjoisessa Siperiassa.
Viime vuoden ennätysluku oli 1,25 astetta teollistumista edeltävän ajan mittauksia kuumempi. Lukeman huolestuttavuutta lisää se, että toisin kuin vuonna 2016, viime vuonna lämpenemiseen ei vaikuttanut El Nino -ilmiö. Britannian ilmatieteen laitoksen ja Nasan mukaan vuonna 2016 El Nino lisäsi vuoden keskimääräiseen lämpötilaan kaksi kymmenystä.
El Nino -ilmiö esiintyy kahdesta seitsemään vuoden välein. Se lämmittää trooppisen Tyynenmeren pintavettä, mikä voi nostaa maailman lämpötiloja. Parhaillaan meneillään olevalla La Ninalla on päinvastainen, viilentävä vaikutus.
Lue myös: Vuosi 2020 oli selvästi Suomen mittaushistorian lämpimin lähes koko maassa, meteorologilta huolestuttava viesti – "Vahvistaa sitä signaalia, mihin suuntaan mennään"
Vuodesta 2015 alkaen kuusi kulunutta vuotta ovat olleet mitatun historian kuumimmat, samoin 20 viimeksi kuluneista 21 vuodesta. C3S huomauttaa tiedotteessaan, että tämä on osoitus jatkuvasta ja syvenevästä trendistä.
Kiihtyvällä ilmastonmuutoksella ennakoidaan olevan huomattavia vaikutuksia koko maailmaan, myös väestöön.
Myrskyjä, kuivuutta, lämpöaaltoja...
C3S:n johtaja Carlo Buontempo sanoo, että viime vuosi oli jälleen muistutus siitä, kuinka ripeästi päästövähennyksiä on tehtävä, jotta ilmastonmuutoksen kielteisiltä vaikutuksilta voidaan tulevaisuudessa yrittää välttyä.
Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 valtiot asettivat tavoitteeksi pysäyttää ilmaston lämpenemiseen reilusti alle kahteen asteeseen ja mieluummin puoleentoista asteeseen. Myöhemmin YK:n ilmastopaneelin IPCC:n raportista ilmeni, että puolentoista asteen raja on huomattavasti turvallisempi vaihtoehto.
Jo nähty hieman yli yhden asteen lämpeneminen on tuonut tullessaan enenevässä määrin kuivuutta, lämpöaaltoja, ruokasatoja pilaavia sateita ja nousevien merenpintojen lietsomia hirmumyrskyjä. Viime vuonna Atlantilla rikottiin hurrikaaniennätys.
"Hiilidioksidi kerääntyy ilmakehään kuten vesi kylpyammeeseen"
C3S arvioi raportissaan satelliittidatan perusteella, että joillakin alueilla lämpötilat nousivat huomattavasti maapallon keskiarvoa enemmän. Euroopassa vuoden keskimääräinen lämpötila oli 2,2 astetta vertailuluvun yläpuolella ja lähes puoli astetta korkeammalla edelliseen ennätysvuoteen eli vuoteen 2019 verrattuna.
Lue myös: Tältä näyttää, kun sää heittää totaalisesti häränpyllyä vuorokaudessa: Maastopalot ja 35 asteen paahde vaihtuivat 30 sentin lumimyräkkään Denverissä
Arktisilla alueilla erot olivat vieläkin merkittävämpiä. Siperian maastopalot vapauttivat ilmakehään neljännesmiljardi tonnia hiilidioksidia. Määrä vastaa Espanjan, Egyptin tai Vietnamin vuosittaisia päästöjä ja on kolmanneksen enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna.
Samoin hiilidioksidin määrä ilmakehässä oli viime vuonna ennätyslukemissa siitäkin huolimatta, että päästöt vähenivät seitsemällä prosentilla koronaviruspandemian takia asetettujen rajoitusten vuoksi.
– Koska hiilidioksidi kerääntyy ilmakehään kuten vesi kylpyammeeseen, jos hiljennämme hanaa seitsemällä prosentilla, hiilidioksidi kertyy vain hieman hitaammin, kertoo Stefan Rahmstorf saksalaisesta Potsdam Institute for Climate Impact Research -tutkimusinstituutista.
– Meidän on suljettava hana saadaksemme taas vakautettua ilmaston.
Maailmanlaajuiset päästöt olivat tasaisessa nousussa vuoden 2019. Nyt on epäselvää, palaako ihmiskunta entiseen vai alammeko rivakasti vähentää päästöjä katastrofaalisten ilmastovaikutusten välttämiseksi.
Vaikka kaikki maat täyttäisivät Pariisin sopimuksessa antamansa lupaukset, planeetta lämpenisi silti yli kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä.