Toukokuussa 2012 murhatun 8-vuotiaan Vilja Eerikan pitkäaikainen sosiaalityöntekijä istui tänään Helsingin käräjäoikeudessa hyvin vähäeleisenä. Hän vastasi kysymyksiin hiljaisella äänellä tuijottaen tiukasti eteensä.
Useisiin kysymyksiin hän ei osannut antaa vastausta.
- Minun käsitykseni mukaan isä pystyi huolehtimaan lapsen asioista, hän vastasi puolustusasianajajansa Markku Fredmanin kysymykseen siitä, miksei tyttöä missään vaiheessa otettu isältään kiireellisesti huostaan.
- Lähinnä tulee mieleen se, että isä ei ymmärrä näitä lastenkasvatusasioita niin kuin pitäisi. Sen takia yritin varata näitä perheneuvolatapaamisia, nainen perusteli syyttäjälle.
Hän oli tytön vastuusosiaalityöntekijä syksystä 2010 tytön kuolemaan saakka. Syyttäjä Tuire Tamminiemi kysyi syytä siihen, miksei äidin huolia tytön voinnista ja lastensuojeluilmoituksia otettu vakavasti.
- Minä olin keväällä 2011 soittanut isälle nimenomaan siitä, miten isä pystyy olemaan lapsen kanssa, huolehtimaan hänestä, eikä lasta jätetä tälle naisystävälle. Isä vakuutti, ettei hänellä ole paljon keikkoja. Että hän pystyy olemaan yksin kotona lapsen kanssa. Hän jossain vaiheessa sanoi, että hän on kolmena iltana viikossa töissä.
Kuulemisen perusteella piirtyy kuva tarkasti sääntöjä noudattaneesta virkamiehestä, joka ohjasi tytön asioita taholta toiselle, muttei pysähtynyt missään vaiheessa ajattelemaan, mistä lukuisat ilmoitukset ja äidin huoli pohjimmiltaan johtuivat. Isä osasi selittää asiat aina parhain päin.
Syyttäjä kysyi, miksi syytetty ei kuunnellut lasta siinä vaiheessa, kun sosiaalitoimelle raportoitiin tämän mustelmista.
- Ajattelin, että Vilja Eerikan asioista saavat paremmin terveydenhoitaja ja koulukuraattori tietoa.
Syyttäjä kysyi myös hiustenlähdöstä ja siitä, millaisia ajatuksia se herätti sosiaalityöntekijässä.
- Ajattelin, että se on herkkä kohta hänelle (tytölle).
Miten yleensä, kertovatko lapset miten hyvin pahoinpitelyistä itse?
- Riippuu lapsesta. On paljon sellaisia, jotka aika herkästikin kertovat tämmöisistä asioista.
Ovatko lapset herkästi kertoneet teille näistä asioista?
- Muistaakseni joo.
Syyttäjä kysyi myös ilmoituksista, joita toisistaan tietämättömät naapurit olivat tehneet tytön juoksuttamisesta ja kakkaamisesta roskakatoksen läheisyyteen. Syytetty piti pitkän tauon, kun syyttäjä kysyi harkitsiko tämä tässä vaiheessa tutkintapyynnön tekemistä poliisille.
- Ehkä se vaikutti, että isä oli kertonut, ettei se ole niin usein tapahtunut, se ulkona juoksuttaminen.
Asiasta päädyttiin silläkin kertaa vain keskustelemaan isän kanssa.
Katariina Ylijoki, tytön äidin asianajaja, halusi tietää syyn sille, miksei tytön mustelmasta tehty rikosilmoitusta kiireellisesti. Vain päivää ennen tytön kuolemaan johtaneita tapahtumia vastuutyöntekijä oli päätynyt yhdessä esimiehensä kanssa toteamaan, että rikosilmoitus on tällä kertaa tehtävä.
Syytetty lähti kuitenkin päivän päätteeksi kotiin, kun aikaa ilmoituksen tekemiseen ei tuntunut järjestyvän. Hän katsoi, että asia voi odottaa viikonlopun yli. Viikonlopun aikana tyttö murhattiin.
Minkä vuoksi ette pitänyt asiaa kiireellisenä, kun mustelma kuitenkin hälvenee?
- No en osaa tuohonkaan vastata.
Oikeudessa oli kuultavana myös Vilja Eerikan vuoden 2010 vastuutyöntekijä. Hän oli saanut opinnot päätökseen kaksi vuotta ennen kuin sai asiakkaakseen Vilja Eerikan. Tamminiemi kysyi tältä, miksei hän tehnyt huostaanottopäätöstä, vaikka isän naisystävän taustalta oli selvinnyt ainakin kolme selvää valhetta: väärä henkilöllisyys, teeskennelty nelosraskaus sekä valhe asunnosta.
Oliko mielestäsi lapsen kasvuolosuhteille merkityksellistä se, että hän asuu aikuisten kanssa, jotka puhuvat pötyä viranomaisille?
- Tilanne mietitytti kovasti. Päässäni oli sellainen ajatus, että Nadja halusi valehdella Toukolle, koska hän halusi peitellä omia juttujaan. Esimerkiksi siksi, koska hänellä ei ollut rahaa.
- Tiedot nelosraskaudesta olivat älyttömiä alusta asti. Mutta toisaalta ei ollut tullut mitään lastensuojeluilmoituksia tai muuta vastaavaa. Vaan päinvastoin, kotiolot vaikuttivat olevan kunnossa.
- Luulin, että nämä valheet olivat jokin aikuisten välinen juttu. Mutta tietenkin ne vaikuttivat Eerikaankin.
Äidin asianajaja Katariina Ylijoki kysyi, miksei vuoden 2010 vastuutyöntekijä ihmetellyt valheita.
- Herätti se ihmetystä, mutta kuten sanoin, hän oli toimelias ja mukava. Huolehtivalta tuntuva.
Et kuitenkaan tavannut häntä itse?
- Ei, vaan puhelimessa ja kollega tapasi häntä.
Olit siis toisen käden tietojen varassa?
- Niin kyllä.
Syytetty myös kertoo pelänneensä, että jos Nadja Berough ei olisikaan Sirpa Laamanen, hän olisi katsonut asiaankuulumattomasti Sirpa Laamanen -nimisen henkilön tietoja. Kiinnijääminen tällaisesta tietojen urkkimisesta olisi johtanut seurauksiin.
Näin myös kaupungin lakiosastolta annettiin ymmärtää syytetyn tiedusteltua asiaa.
- Olisin saanut toiselle työntekijälle kuuluvia tietoja käsiin, mikä olisi ollut aika paha juttu.