Osa nuorista ei kerro näkemistään rikoksista – "Pieni ryhmä suhtautuu poliisin auktoriteettiin eri tavalla kuin ennen"

Nuorten tekemät vakavat rikokset ovat nousseet tänä syksynä uutisiin. Tällä viikolla Helsingin Sanomat kertoi 100–150 nuoren väkivaltaisesta käytöksestä pääkaupunkiseudulla.

Tämän kuun alussa mies puukotettiin kuoliaaksi kaupan edessä Helsingissä. Teosta epäillään alaikäistä.

Poliisin mukaan uutena ilmiönä nuorten rikollisuudessa ylipäätään on noussut muiden nuorten teoille antama hiljainen hyväksyntä.  Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen poliisihallituksesta sanoo kaikkien olevan vastuussa ilmiön tukahduttamiseksi.

– Mielestäni kaikkien tulisi vaikuttaa nuorten asenteisiin ja arvoihin siten, ettei tällaistä rikollista kulttuuria ihannoitaisi. Ja vastaavasti jos nuori havaitsee, että oma kaveri on harhautumassa rikollisille poluille, niin voisi tuoda asian moniammatillisen tiimin tietoon.

– Silloin näitä nuoria voitaisiin auttaa, Kilpeläinen sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Sisäministeriön kehityspäällikkö Tarja Mankkisen mukaan poliisiin luottamisella on pitkät perinteet, jotka näyttävät olevan osin murtumassa.

– Meillä on pitkään luotettu poliisiin, ja poliisi on toiminut nuorten parissa ja keskustellut heidän kanssaan. Nyt näyttää, että on syntynyt pieni ryhmä, joka suhtautuu poliisin auktoriteettiin eri tavalla kuin tähän asti. Tämä on huolestuttava ilmiö, Mankkinen sanoi.

Vaikka viranomaiset ovat 

Viranomaiset pyrkivät puuttumaan juurisyihin

Mankkisen mukaan viranomaiset suhtautuvat vakavammin nuorten tekemisiin kuin vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten.

– Esimerkiksi Helsingin kaupunki ja poliisi tekevät tiivistä yhteistyötä. Ei pistetä vain laastaria asian päälle, vaan löydetään syitä, miksi nuoret toimivat tietyllä tavalla, ja yritetään ratkaista niitä syitä.

Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen kertoo viranomaisten tekevän laajasti yhteistyötä, jota kutsutaan moniammatilliseksi ankkuritoiminnaksi.

– Monen poliisilaitoksen tiloissa toimii poliisi, sosiaalitoimen edustaja ja sairaanhoitaja. Toivottavasti tulevaisuudessa mukaan saadaan myös psykiatrinen sairaanhoitaja. Ammattilaiset arvioivat yhdessä kutakin tapausta ja pyrkivät löytämään parhaan tuen ja avun. 

Moniammatillisen toiminnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta ankkuritoiminta.fi.

"Suomessa ei ole varsinaisia jengejä"

Sisäministeriön kehityspäällikkö Tarja Mankkinen sanoo, että Suomessa kokoontuvat nuorisoryhmät eivät täytä jengin tunnusmerkistöä.

– Nuoret ovat ryhmäytyneet aina. Toki jos ryhmä menee huonoon suuntaan, syntyy siitä enemmän jengityyppinen ryhmä. Jengiin kuuluu kuitenkin hierarkian tunnusmerkistö, eikä näillä ryhmillä ole sitä.

Mankkisen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on nähtävissä, että tietyt vahvuudet ovat heikkenemässä.

– Muun muassa koululaitos on ollut meillä tärkeässä asemassa. Sosiaalinen koheesio (ryhmän yhteenkuuluvuus) on ollut meillä myös vahvaa verrattuna moneen muuhun maahan. Meillä on ollut monia vahvuuksia, mutta osa niistä saattaa olla heikentymässä.

Mankkinen muistutti, että nuorilla täytyy olla positiiviset tulevaisuudennäkymät.

– Jos nuorella ei ole mitään myönteistä odotettavaa, voi tilalle tulla huonoja asioita.

Lue myös: Niuvanniemen sairaalassa hoidetaan väkivaltaisia lapsia, joista nuorimmat ovat 9-vuotiaita - ylilääkäri: "Näillä lapsilla ja nuorilla ei juurikaan ole ystäviä"