Virheellisiä Suomi-uutisia leviää maailmalla kohtuullisen vähän, arvioidaan ulkoministeriöstä. Ajankohtaisviestinnän päällikkö Vesa Häkkinen kertoo, että tapaukset ovat yksittäisiä ja melko harvinaisia.
Viikonloppuna julkisuuteen nousi tapaus, jossa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lausuntoja oli tulkittu väärin unkarilaisessa mediassa.
Häkkinen summaa, että ulkoministeriö pyrkii oikomaan asiavirheitä Suomi-uutisoinnista maailmalla, mutta näkemyksiin tai mielipiteisiin se ei puutu.
– Jos ikäviä uutisia on, niin sitten on, eihän niille mitään mahda, Häkkinen sanoo.
Virheelliseen tietoon ulkoministeriö puuttuu tarjoamalla medioille oikeaa tietoa asiasta ja välittämällä sitä myös edustustojen omilla kanavilla. Häkkinen kertoo, että lisäksi edustustot voivat olla epävirallisesti yhteydessä virheellistä tietoa levittäneeseen mediaan, jos edustustoilla on hyviä yhteyksiä toimittajiin.
Näin toimittiin myös tuoreimmassa tapauksessa. Suomen Unkarin-suurlähettiläs Markku Virri kertoi lauantaina, että suurlähetystö toimitti virheellistä tietoa levittäneisiin medioihin unkarinkieliset käännökset Sipilän uudenvuoden puheesta. Lisäksi suurlähetystö jakoi käännetyn puheen nettisivullaan ja Facebookissa.
Haravointi herätti hilpeyttä
Tuoreeksi esimerkiksi maailmalla levinneistä virheellisestä tiedosta Häkkinen nostaa marraskuussa kummastuttaneen tapauksen, kun presidentti Donald Trumpin uutisoitiin kehottaneen Kaliforniaa haravoimaan suomalaismalliin metsäpalojen ehkäisemiseksi. Kommentissaan Trump viittasi presidentti Sauli Niinistön kanssa käymäänsä keskusteluun.
Haravointi-termi lähti elämään omaa elämäänsä, vaikka todellisuudessa presidentit olivat keskustelleet metsänhoidosta.
Toisaalta Trump ei ollut terminvalinnallaan täysin hukassa. Kaksi suomalaista Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessoria huomautti myöhemmin, että haravoinnin lisäksi raking-termiä käytetään Pohjois-Amerikassa hakkuujätteiden korjuun ja metsäpalojen ehkäisemiseksi tehtävän työn yhteydessä.
Väärää tietoa lastensuojelusta
Venäjällä virheellistä Suomi-uutisointia on nähty muun muassa lapsikiistojen yhteydessä. Moskovan-suurlähetystön lehdistöneuvos Taneli Dobrowolski kertoo, että tuolloin virheellistä tietoa levisi esimerkiksi suomalaisesta lainsäädännöstä. Suurlähetystö vastasi toimittamalla venäläiselle medialle paikkansa pitävää tietoa Suomen laista.
– Lastensuojelutapauksista liikkuu nykyään huomattavasti vähemmän väärää tietoa kuin vielä muutama vuosi sitten, Dobrowolski arvioi.
Dobrowolskin mukaan Suomeen liittyviä vääriä siteerauksia liikkuu venäläismediassa toisinaan.
– Osittain ne ovat toimittajien inhimillisiä virheitä ja joissain voi olla ihan tahallistakin tarkoitusperää, Dobrowolski sanoo.
Väärien tietojen oikominen ei jatkuvasti työllistä Moskovan-suurlähetystöä. Dobrowolski kuvailee venäläismedian yleiskuvaa Suomesta jopa yllättävän myönteiseksi.
– Enemmän löydämme esimerkkejä, joissa Suomea kehutaan tai käytetään esimerkkinä onnistuneesta valtiosta, kuin sellaisia, joissa levitellään vääristynyttä tietoa.