Virkamies tasapainottaisi taloutta kuudella miljardilla, poliitikko ei – ekonomistit kertovat, miksi

Eduskuntavaaleissa suurimman äänimäärän saaneen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo valittiin viime perjantaina yksimielisesti hallitustunnustelijaksi. Samana päivänä hän lähetti eduskuntapuolueille listan kysymyksiä, joihin hän odottaa vastauksia tänään kello 12 mennessä.

Lue myös: Hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin kertynyt jo lukuisia vastauksia – etujärjestöt ehtivät asialle ennen puolueita

Tämän jälkeen hallitustunnustelija puntaroi, mitkä ovat ne puolueet, joiden kanssa käydään varsinaisia hallitusneuvotteluja.

Kuten jo kokoomuksen vaalikampanjankin aikana nähtiin, puolueen yksi kärkiteemoista on Suomen talous ja sen kohentaminen.

Kokoomus on ehdottanut, että Suomen taloutta sopeutetaan peräti kuudella miljardilla eurolla tulevan vaalikauden – siis tulevan neljän vuoden – aikana. Puolueille esitetyissä tunnustelukysymyksissä tämä myös korostuu, joskaan euromäärää ei tuoda ilmi.

Lue myös: Näihin kysymyksiin hallitustunnustelija Petteri Orpo hakee vastauksia – katso 24 kohdan lista

Orpo mainitsee kysymyslistassaan valtiovarainministeriön joulukuun alkupuolella esittämän tilannekuvan, jonka mukaan Suomen velkaantunutta taloutta tulisi sopeuttaa kuudella miljardilla eurolla.

Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

Näin kuuluivat kysymykset Orpon puolueille lähettämässä listassa. Kuinka realistinen kokoomuksen sopeuttamistavoite on?

Asiaa kysyttiin tiistaiaamuna Huomenta Suomessa pääekonomisteilta.

Aktian pääekonomisti Lasse Corinin mukaan kuuden miljardin sopeuttaminen tulevan vaalikauden aikana kuulostaisi virkamiehenä realistiselta, mutta mikäli hän olisi päättämässä asioista Arkadianmäellä, tilanne voisi olla eri.

– Jos olisin poliitikko, sanoisin, että se olisi aika epätodennäköistä. Tiedetään, että hallitus tekee sopeutusta heidän äänestäjien lähtökohdista ja oppositio haukkuu sopeutuksia koko hallituskauden ja pyrkii tietenkin voittamaan tulevat vaalit, hän sanoo.

– Se on neljässä vuodessa poliittisesta näkökulmasta hyvin vaikeaa, Corin muotoilee vastauksensa.

Lue myös: Kokoomukselta jäähyväisiksi kuitti SDP:lle? "Rahaa ei ole"

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen on kollegansa kanssa samaa mieltä: kuuden miljardin sopeuttaminen on mahdollista, mutta poliittinen peli saattaa varsinkin hallituskauden loppumetreillä saada otteen ja tavoitteista luisutaan.

Hänen mukaansa esimerkiksi laukkaavat korot lisäävät kannustetta sopeutukselle, myös Suomessa.

– Esimerkkinä Kreikassa: Sitten, kun on pakko, pystytään sopeuttamaan, mutta sitten, jos ei ole selkä seinää vasten ja on vähän liikkumatilaa kiusaus livetä tavoitteista saattaa olla, varsinkin hallituskauden loppupuolella, kun halutaan äänestäjille mukavat oltavat ennen vaaleja.

Onko aikataulu liian kunnianhimoinen?

Osa puolueista pitää kuuden miljardin sopeuttamista neljän vuoden aikana aivan liian kunnianhimoisena tavoitteena.

Vaikka nopeakin sopeuttaminen olisi mahdollista, Corinin mukaan aikataulu on ainakin vielä toistaiseksi Suomen puolella. Me emme ole vielä Kreikan kaltaisessa tilanteessa, jossa sopeutustoimet on pakko tehdä lyhyessä aikaikkunassa. Suomi voi hänen mukaansa sopeuttaa omilla päätöksillään, sillä liikkumatilaa vielä on.

Kostilainen huomauttaa, että valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkinen talous on saatava vakautettua – etenkin ikäsidonnaisten menojen kohotessa – kahden vaalikauden aikana.

– 2020-luvun aikana väestö ikääntyy: 75-vuotiaiden määrä kasvaa yli 30 prosenttia kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Julkinen talous on saatava Kostilaisen mukaan tasapainottumisen tielle nyt, sillä haasteet voivat olla muutamien vuosien päästä huomattavasti suuremmat.

– Velka ehtii kumuloitumaan ja jos tulee uusi kriisi, shokki joustovara taloudessa jää pieneksi, ja nyt ehkä pyrittäisiin tekemään vähän puskuriakin, hän pohtii.

Lue myös Petri Sarasteen kommentti: Olisiko syytä ottaa oppia Virosta?

Leikkuri osuu myös heikommassa asemassa oleviin

Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii niin menoleikkauksia kuin veronkorotuksiakin. Jos tuleva hallitus päätyy tasapainottamaan taloutta tulevan kautensa aikana kuudella miljardilla, keneen leikkuri osuu pahimmin?

Corin taustoittaa, että julkinen sektori on lähtökohtaisesti suunniteltu auttamaan heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Jos menoleikkauksia tehdään, ne osuvat hänen mukaansa valitettavasti jossain määrin myös yhteiskunnan heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin.

Hänen mukaansa ansiosidonnainen on yksi potentiaalinen tarkastelun kohteista.

– Sitten mielestäni on tärkeää kohdentaa. Jos mietitään työttömiä, leikkaukset tulee kohdentaa ryhmään, jolla on potentiaali työllistyä mahdollisimman nopeasti.

Juttua muokattu 20.4.2023 kello 17.31: Korjattu Nordean Juho Kostiaisen titteli pääekonomista ekonomiksi. Nordean pääekonomistina toimii Tuuli Koivu.