Virpin ottamaan kuvaan ilmestyivät aavemaiset kasvot – näetkö sinä tässä jotain outoa?

Virpillä, 27, oli pitkästä aikaa vapaapäivä. Hän on viimeisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija ja tekee koulun ohella töitä, joten vapaita päiviä ei satu eteen usein.

Koirien kanssa sohvalla makoillessaan Virpi päätti ottaa tilannetta juhlistaakseen kuvan.

– Laitoin kuvan omaan Facebookiini. Hehkutin, kuinka saa nauttia vapaapäivästä, kerrankin.

Miksi jotkut kokevat yliluonnollisia asioita, mutta toiset eivät?

Suomalainen Jeena väitteli tohtoriksi yliluonnollisista kokemuksista

"Meinasi lentää puhelin seinään, kun yhtäkkiä havaitsin kuvassa kasvot"

Kaikki oli tavanomaisesti, kunnes illalla Virpin kaveri laittoi viestiä: olenko sekoamassa, näen julkaisemassasi kuvassa kasvot. 

– En itse ensin hahmottanut kasvoja ollenkaan, joten hän piirsi muutaman havainnekuvan. Tutkin kuvaa puhelimella ja zoomailin. Meinasi lentää puhelin seinään, kun yhtäkkiä tosiaan havaitsin kuvassa kasvot, Virpi kuvailee.

Aivan ensimmäiseksi Virpin mieleen tuli, että hänen ystävänsä on vain muokannut kasvot kuvaan ja pilailee.

– Katsoin alkuperäisen kuvan omasta puhelimestani ja tajusin, ettei hän pilaile. Naureskelimme asialle ja omalle mielikuvitukselle.

Yliluonnollisia kokemuksia ollut aiemminkin

Virpillä on kokemusta oudoista ilmiöistä, sillä myös hänen entisessä kodissaan tapahtui erikoisia asioita.

– Asuin vanhassa asunnossa yksin noin parin vuoden ajan. Heti alussa tuli outo tunne, etten ole asunnossa yksin. Yritin selittää sitä itselleni sillä, että olen vasta muuttanut omilleni ja se vähän jännittää, Virpi sanoo.

Tunne ei kuitenkaan kahden vuoden aikana väistynyt. Virpi koki painostavaa tunnelmaa keittiössään, ja sohvalla istuessaan hänestä tuntui kuin joku tuijottaisi häntä keittokomeron suunnasta. Kodissa kuului esimerkiksi askeleiden ääniä, ja uunin luukku piti itsekseen kolinaa.

"Kummitukset vaikuttavat niitä kokeneiden ihmisten todellisuuteen. Siinä mielessä ne ovat todellisia."

Uskontotieteilijä Karolina Kouvola ja tutkija Vanessa Kairulahti. kirjoittivat Helsingin kummituksista kirjan "Helsingin henget".

– Tavarat vaihtoivat paikkaa ja keittiön kaappien ovia aukesi minun poissa ollessani.  Näitä tapahtui silloin tällöin. Pelottavinta oli, kun televisio meni keskellä yötä päälle, vaikka johdot eivät olleet seinässä.

Kotoa lähtiessään Virpi sammutti valot, mutta illalla kotiin palatessa ne olivat taas päällä.

– Näitä tapahtui sekä yksin ollessani että kavereiden seurassa, joten hekin pääsivät ihmettelemään. Muilla ei avaimia asuntoon ollut, joten kaappien avaaminen tai tavaroiden siirtyminen ei selity sillä, että joku muu olisi ne tehnyt.

Kuka oli mystinen ”mustatukkainen tyttö”?

Myös Virpin poikaystävä joutui osalliseksi yliluonnollisista kokemuksista: hän esimerkiksi kysyi Virpiltä, kuka tämän kanssa kotiin kävellyt ”mustatukkainen tyttö” oli, vaikka Virpi oli saapunut kotiin yksin.

– Pidin tätä alussa vitsinä, mutta myöhemmin muutkin kaverit, jotka eivät olleet mitenkään sidoksissa toisiinsa, kertoivat samasta havainnosta. Että olisivat nähneet mustatukkaisen nuoren tytön hahmon asunnossa, hän kuvaa.

– Olihan se ilme hieman hämmentynyt, kun joku tuli kylään ja oli juuri hetki sitten tämän tytön hahmon nähnyt ikkunasta, ja sitten olenkin asunnossa yksin.

Tapahtumia Virpi ei osaa vieläkään selittää ”järkisyin”. Kun hän muutti asunnosta pois, outo tunnelma hävisi.

– Ystäväni muutti kyseiseen asuntoon minun jälkeeni. Hänen aikanaan tapahtui aika lailla samoja asioita, jotka hän koki todella pelottavana ja ahdistavana. Minua ei koskaan pelottanut asunnossa, mutta oli jotenkin selittämätön olo näiden tilanteiden aikana. En osaa sanoa, mitä se oli.

Mikä meitä odottaa kuoleman jälkeen?

Miia kysyi kuoleman kokeneilta suomalaisilta, mitä he näkivät tuonpuoleisessa – tällaisia vastaukset olivat!

Virpi kertoo uskovansa yliluonnolliseen ainakin jollain tavalla.

–  En itse ainakaan kyennyt näitä asioita selventämään järjellä. Tämän jälkeen olen asunut useammassa asunnossa, eikä missään ole samaa ollut, hän sanoo.

– Kyllähän se kuulostaa monista lähinnä sekopäiseltä ja vilkkaalta mielikuvitukselta, eikä monikaan näihin usko. Mutta kyllä omat kokemukset ja lähipiirissä sattuneet kokemukset ovat muovanneet ajatusta siihen suuntaan, ettemme taida olla täällä ihan yksin, vain elävien ihmisen kanssa.

Osa näkee kuvassa kasvot, osa pupun

Ottamansa kuvan Virpi jakoi Facebook-ryhmässä testatakseen, huomaako kukaan muu kasvoja.

– Kuvan laittamisen jälkeen palautetta on tullut laidasta laitaan. Suurin osa huomannut kuvassa kasvot, osa pupun ja osa ei mitään. Jotkut väittävät kuvaa muokatuksi ja että kasvot olisi liitetty siihen jälkeenpäin, Virpi sanoo.

Hän itse uskoo, että kuvassa on optinen harha, joka syntyy koiran korvapoimuista.

– Muutamia yksityisviestejä on tullut, joissa ihmiset ovat kertoneet omia kokemuksiaan. Sitten on tullut neuvoja ja omia ajatuksia kyseisestä hahmosta ja sen ilmentymisen syystä. Osa ajatellut, että koirassa asuu paha henki. Eli hyvin vaihtelevaa palautetta.

Video: Onko kummituksia olemassa? Saako niihin yhteyden? Pääsimme yhdeksi yöksi suomalaisen yliluonnollisten ilmiöiden tutkimusryhmän Aavedatan tutkimuksiin mukaan Hotelli Seurahuoneelle.