Putoava haarukka tietää naisvieraita, mutta miksi? Näin uskomukset syntyvät

2:33img
KATSO MYÖS: Miksi Jorma Uotinen sanoo "ei huono"? Näin sanonta tarttui mukaan!
Julkaistu 01.05.2024 07:29

Maria Aarnio

maria.aarnio@mtv.fi

Miksi putoava haarukka ennustaa naisvierasta, veitsi miesvierasta? Entä miksi korvia kuumottaa silloin, kun joku ajattelee? Selvitimme, mistä uskomukset tulevat!

Pian tulee naisvieraita! Jos koskaan olet sukujuhlissa pudottanut haarukan, olet saattanut kuulla tämän vanhan uskomuksen. Mutta miksi haarukka tietää naisia ja veitsi miehiä? Entä miksi haarukka toisinaan ennustaa häitä?

Lue myös: Mummo otti tilaisuudesta vaarin, eli minkä? Tästä tuttu sanonta juontaa juurensa

Kun kaksi näennäisesti irrallista asiaa yhdistyy, syntyy uskomus.

– Näet aamulenkillä erikoisesti käyttäytyvän harakan ja päivällä saat huonoja uutisia. Muistat tämän myöhemmin, kun olet taas nähnyt aamulla harakan ja myöhemmin saanut kuulla jotain ikävää. Seuraavalla kerralla harakan nähdessäsi voit jo arvella jotain kurjaa olevan tulossa, folkloristi Merja Leppälahti kuvailee.

Ihminen saattaa myös ajatella, että kaikella on tarkoitus. Kenties mikään elämässä ei tapahdu sattumalta.

– Jos jotain poikkeuksellista tapahtuu, esimerkiksi haarukka putoaa lattialle tai harakka hyppii lenkkipolulla, sen täytyy olla enne jostakin tulevasta.

Lue myös: Juhannuksena laitetaan koivunoksia ovenpieleen, mutta miksi? Arkistotutkija kertoo

Putoava lusikka merkitsee naisvieraita

Arjen uskomukset ovat yhteisöllistä, opittua, suullisesti välittyvää perinnettä. Niitä on kerätty esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoihin, mutta uskomuksista kertoneet ovat harvoin kertoneet uskomuksensa alkuperää tai perustelleet, miksi uskovat siihen – jos ylipäätään aidosti uskovat.

Koska uskomuksia on talletettu pitkältä ajalta ja lukuisilta eri alueilta, ne voivat olla keskenään ristiriitaisia. Asia, joka yhtäällä enteilee hyvää, merkitseekin toisaalla jotakin pahaa.

Esimerkiksi Helsingissä 1934 ylös kirjattu uskomus kertoo, että putoava lusikka merkitsee naisvieraita. Kiihtelysvaaralla ja laajalla Karjalassa putoava lusikka povasi "ruokavieraita". Toisinaan lusikka ennustaa ristiäisiä, ja naisia taloon tuo putoava haarukka.

– Jotkut uskomukset ovat olleet pitkälti vain leikillisiä sanontoja, joihinkin taas monet ovat uskoneet tosissaan. Mutta kaikki eivät ole uskoneet kaikkea.

Lue myös: Se tehtiin summamutikassa, eli miten? Tätä sana tarkoittaa

Kun kissa pureksii kynsiään, taloon tulee tarkkoja vieraita

Vieraiden saapumisen ennustamiseen on useita erilaisia uskomuksia. Jos haarukka tippuu lattialle, on tulossa naisvieraita. Putoava veitsi tuo miesvieraita. Jos kissa pesee itseään, tulee vieras; korvan takaa pestessä kaukainen vieras, makuuasennossa laiska vieras, käpälistä tarkka vieras... Rautavaarassa uskottiin vuonna 1885, että kun kissa pureksii kynsiään, taloon tulee tarkkoja vieraita.

– Agraariyhteiskunnassa työ oli siinä kotosalla eikä työstä juuri ollut erityistä vapaa-aikaa lähteä vierailulle. Vieraiden saapuminen merkitsi poikkeusta tavalliseen, joten se oli ennustamisen arvoinen asia. Erityisen kiinnostava tieto vieraiden tulosta oli silloin, jos talossa oli naimaikäisiä tyttäriä ja toivottiin sulhasia tulevaksi, Leppälahti sanoo.

Jostain syystä esineitä on myös sukupuolitettu. Samaa tapahtuu toki myös nykyaikana. Tutkimusten mukaan veitsi-haarukka-parissa veitsi nähdään maskuliinisena, haarukka feminiinisenä.

– Mutta huvittavaa kyllä, jos on vaihtoehtoina lusikka ja haarukka, haarukka nimetään tavallisesti maskuliiniseksi ja lusikka feminiiniseksi, Leppälahti sanoo.

Lue myös: Tulee kuin Manulle illallinen: Mitä perinteiset suomalaiset sananlaskut tarkoittavat?

"Asioihin on aina pyritty löytämään jokin syy tai selitys"

Jos korvat soivat, joku ajattelee sinua. Uskomusta seuraa usein neuvo käydä hiljaa mielessään tuttavien nimiä läpi. Se, jonka kohdalla piippaaminen loppuu, on ajattelija. Toisaalta myös on uskottu, että jos korvia kuumottaa, joku jossain puhuu kuulijasta pahaa.

– Asioihin on aina pyritty löytämään jokin syy tai selitys. Kun lähellä ei ollut mitään, mikä olisi selittänyt korvien soimisen, arveltiin, että syy tuli kauempaa, Leppälahti sanoo.

On mahdollista, että haarukoiden ennustuksiin tai korvien soimisiin on todella uskottu. Toisaalta joillekin uskomukset ovat voineet olla vain leikinlaskua.

– Kyllähän nykyäänkin jotkut uskovat horoskooppeihin tai käyttävät onnea tuottavaa korua tai muuta vastaavaa. Jotkut vakavissaan, toiset huvin vuoksi, Leppälahti kuvaa.

Ennustusten taustalla saattaa olla myös osaltaan yleisyys. Haarukoita putoilee, kissoja oli ennen jokaisessa maalaistalossa ja vieraitakin ramppasi harva se päivä, usein myös ilmoittamatta. Kenties ennustaminen ja enteet olivat hauskaa puuhaa – ja toisinaan ne jopa toteutuivat.

Lue myös: Taikauskomuksia meiltä ja maailmalta – tiesitkö näitä?

Lue myös: Miksi painetaan villasella, ja kenen oma lehmä oli ensimmäisenä ojassa? Selvitimme, mistä hauskat sanonnat tulevat

Katso myös: Miksi leikimme "vettä kengässä"? Selvitimme, mistä vanhojen leikkien nimet tulevat

5:27img

Moni ysärilapsi leikki välitunnilla "vettä kengässä" tai "viimeinen pari uunista ulos", mutta mistä leikkien nimet tulevat?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma, kansanuskon kortisto, Nurmes, Vauva.fi

Tuoreimmat aiheesta

Suomen kieli