Moni kerrostaloasukas saattaa kääntyä häiritsevän tai äänekkään naapurielämän vuoksi heti taloyhtiön puoleen.
Paras tapa on kuitenkin ottaa asia puheeksi naapurin kanssa, muistuttaa Isännöintiliitto.
– Naapuri ei ehkä tiedä, miten hyvin esimerkiksi soittimen ääni kantaa tai että koira haukkuu yksin ollessaan, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama tiedotteessa.
Taloyhtiön ainoa tapa puuttua tilanteisiin on asunnon hallintaanotto, mutta Valkaman mukaan se on keinona usein tehoton.
– Hallintaanottoa ei juuri käytetä, koska siinä on taloyhtiölle monia haasteita. Se on prosessina hidas eikä sitä voi tehdä kevyin perustein, hän kertaa.
– Ei taloyhtiö voi noin vain heittää ketään pihalle asunnosta, jos joku tai jotkut kokevat hänen elämäntapansa häiritseväksi.
Hallintaanotto on hankala tehdä
Hallintaanottoon liittyy useita haasteita. Ensinnäkin häiritsevyys pitää voi todentaa, eli häiriöstä kärsivän asukkaan on ilmoitettava siitä isännöinnille kirjallisesti ja omalla nimellään.
– Kannattaa kysyä myös muilta naapureilta, häiritseekö meteli heitäkin. Taloyhtiön mahdollisuudet puuttua häiriöön ovat paremmat, jos häiriötä kokee useampi kuin yksi naapuri, Valkama sanoo.
Ongelmaksi voi tulla myös asunnon käyttö hallintaanoton jälkeen, sillä taloyhtiöllä on velvollisuus vuokrata se. Vuokralaisen löytyminen ei ole välttämättä helppoa ainakaan kasvukeskusten ulkopuolella, Isännöintiliitto huomauttaa.
Käytännössä isännöitsijä arvioi hallituksen kanssa kirjallisten tietojen perusteella, millaisiin toimenpiteisiin kyseisissä tilanteissa kannattaa ryhtyä. Jos muut keinot eivät riitä ja häiriöt jatkuvat, hallintaanottoon voi olla perusteita.
Suihkussa käynti ei riko yörauhaa
Yleisesti ottaen valtaosa kerrostaloelämän äänistä kuuluu normaaliin elämään, Isännöintiliitto muistuttaa. Normaalin elämän rajoittaminen ei siis ole mahdollista.
Eri asukkaat voivat myös kokea häiritsevyyden eri tavalla. Esimerkiksi talon rakenteet vaikuttavat siihen, miten hyvin äänet kuuluvat mihinkin asuntoon.
Monessa taloyhtiössä on yörauha, jolloin asukkailta toivotaan hiljaisuutta. Se ei Isännöintiliiton mukaan kuitenkaan tarkoita, etteikö esimerkiksi vuorotyöläinen saisi liikkua rapussa tai käydä suihkussa.