Voidaanko kunta-alalla päätyä lakkoon korona-aikana? Näin palkansaajien neuvottelijat tilannetta arvioivat: "Työtaisteluvalmius on olemassa"

Kunta-alan nykyiset sopimukset päättyvät helmikuun lopussa. Jos neuvotteluissa ei ole maaliskuuhun mennessä löytynyt yhteisymmärrystä,  palkansaajajärjestöt voivat ryhtyä työtaisteluun, kuten ylityökieltoon tai jopa lakkoon.

Kunta-alan työntekijöiden lakkoilu johtaisi yhteiskunnassa normaalinakin aikana suuriin vaikeuksiin, ja korona-aikana monet palvelut ovat entistä haavoittuvampia.

Yhteiskunnan kriittiset toiminnot on jätettävä lakkojen ulkopuolelle, mutta työtaistelut ovat kuitenkin muuten laajasti mahdollisia.

Voivatko työntekijät siis lakkoilla korona-aikana?

Tänään osa palkansaajien neuvottelijajärjestöistä arvioi mediatilaisuudessa vastauksen olevan varovainen kyllä.

– Viime kierroksella oli lakkoherkkyyttä enemmän ja totta kai koronalla on tälläkin kierroksella merkitystä. Koronasta huolimatta työtaisteluvalmius on olemassa. Toivottavasti en johda neuvotteluita lakkoon vaan sopimukseen, pohtii Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja sekä neuvottelijajärjestö Jukon hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Viimeksi kunta-alan sopimuksista neuvoteltiin keväällä 2020 eli korona-ajan alussa. Pandemia vaikutti tuolloin neuvotteluasetelmiin ja tautitilanteella on edelleen jonkin verran merkitystä.

– Mutta merkitystä on molempiin suuntiin. Korona on tuonut näkyviin julkisen sektorin roolin yhteiskunnassa. Julkisen sektorin työntekijöiden ansiosta on kriisistä selvitty. Osa työntekijöistä on samalla joutunut pelkäämään oman terveysturvallisuutensa puolesta, Luukkainen korostaa.

Työtaisteluherkkyyttä voi lisätä se, jos tautitilanne helpottaa helmikuun loppupuolella, kuten THL on arvioinut. Koronavirus ja sen eri variantit ovat kuitenkin yllättäneet jo monta kertaa, joten rauhallista virustilannetta ei pysty vielä kukaan lupaamaan.

Mahdolliset lakot vielä kaukaisia

Tämän kierroksen neuvottelut ovat vasta alussa, joten lakkoilusta ollaan vielä kaukana. Osapuolet korostavat lisäksi sitä, että sopimisen kautta on usein saavutettavissa parhaimmat lopputulokset.

– Joskus neuvottelijoilla on pidempää pinnaa. On sanottava, että meillä on taitavat neuvottelijat vastapuolella KT Kuntatyönantajissa. Lähtökohtaisesti neuvotteluissa on oltu ratkaisukeskeisiä, eikä kovia vastakkainasetteluja ole ollut, pohtii ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Palkankorotukset on yksi asia, josta voi tulla vääntöä. En kuitenkaan usko tässä vaiheessa, että lakolla saavutettaisiin yhtä hyvää tulosta kuin neuvotteluilla. Emme halua mennä valtakunnansovittelijalle, Niemi-Laine jatkaa.

Palkankorotukset ovat todennäköisesti kipein kysymys kunta-alan neuvotteluissa. Teollisuudessa syntyneet palkkaratkaisut ovat pääsääntöisesti korottaneet palkkoja 1,8–2,0 prosenttia tänä vuonna.

Kunta-alalla palkansaajajärjestöt ovat korostaneet, että he aloittavat neuvottelut palkankorotusten osalta puhtaalta pöydältä eivätkä ainakaan sano välittävänsä yksityisen sektorin ratkaisuista.

Esimerkiksi hoitajien ja opettajien jaksamisesta on ollut jo pitkään huolta ja hoitoala on korostanut alan pahan työvoimapulan ratkeavan osaksi tuntuvilla palkankorotuksilla.

Tarvetta lisärahoitukseen syntyy myös sote-uudistuksen palkkaharmonisoinnista, kun tulevilla hyvinvointialueilla harmonisoidaan hoitohenkilökunnan palkata kunkin alueen sisällä. Nykyisin palkat hieman vaihtelevat kuntien välillä, joten alimpia palkkoja on tasa-arvon nimissä korotettava.

– Palkkaharmonisointi on mittava ja kallis asia. Valtion on pystyttävä se kompensoimaan, sanoo ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.

Ostovoimaa haussa

Inflaatio kohosi viime vuoden lopulla yli kolmeen prosenttiin, joten palkansaajat ovat aiheesta huolissaan myös ostovoimasta.

Palkansaajat hakevat monivuotista palkkaohjelmaa, joka takaisi ansioiden nousun, parannuksen työhyvinvointiin ja sitä kautta edistäisivät henkilöstön jaksamista. Lisärahoitusta pyydetään myös valtion suunnasta.

Korotusten ja parannusten halutaan lisäksi suuntautuvan kaikille, ei esimerkiksi pelkästään hoitajille tai opettajille.

Kuntatyönantajien näkökulmasta suuret palkankorotukset ovat huolestuttavia, koska moni kunta on rahapulassa. Tuntuvat palkankorotukset voivat lisätä painetta kunnallisveron korotuksiin jopa useilla prosenttiyksiköillä.

Neuvotteluasetelma on näin vaikea. Ennakkoarvioiden mukaan uusia sopimuksia ei vielä helmikuun lopussa ole, jolloin työtaistelut olisivat mahdollisia.

Juttua täsmennetty kello 14.57. Juttuun täsmennetty, että Olli Luukkainen on neuvottelujärjestö Jukon hallituksen puheenjohtaja.