Voiko koronavirus tarttua pierun välityksellä? Näin vastaa tiede: "Jos olet miettinyt, onko kukaan koskaan pieraissut petrimaljaan..."

Vielä viime keväänä oltiin epävarmoja siitä, voiko koronavirus tarttua ilmateitse. Tuoreimmat tutkimustulokset kuitenkin viittaavat siihen, että virus voi toden totta tarttua myös ilmavälitteisesti eli pienten aerosolien muodossa. THL:n mukaan tämä tarkoittaa, että yskiessä ja aivastaessa syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja, jotka voivat jäädä leijumaan ilmaan pidemmäksi aikaa. Tällöin tartunnan voi saada myös kauempaa kuin 2 metrin etäisyydeltä.

LUE MYÖS:  Silmiä avaava animaatio: Näin suuri merkitys ilmastoinnilla on koronan leviämisessä: "Ilmanpuhdistin imaisee merkittävän osan heti alussa"

Terve ihminen piereskelee 5–25 kertaa päivässä

Mutta voisiko virus tarttua ilmateitse myös pierun välityksellä? Tätäkin on jo selvitetty. Forbes-lehti kertoi asiasta viime keväänä, kun toimittaja ja professori Bruce Y. Lee perehtyi aiheeseen tieteellisestä näkökulmasta.

LUE MYÖS: Tutkijat tekivät mahdollisesti mullistavan havainnon influenssan leviämisteistä – saattaa päteä myös koronavirukseen

– Linkki piereskelyn ja covid-19-viruksen tarttumisen välillä voi olla relevantti, koska sitä ihmiset tekevät, piereskelevät. Terveet ihmiset piereskelevät päivittäin keskimäärin 5–25 kertaa. Tämä on toki vain karkea arvio, joten jos nyt yrität pidättää päivän 26. pierua, anna sen tulla ulos, Forbesin toimittaja kirjoittaa.

Vaikka koronavirus onkin hengitystievirus eikä suolistovirus, tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että virusta esiintyy myös ulosteessa. Lisäksi ripuli on yksi koronaviruksen oireista, mikä voi vaikuttaa oleellisella tavalla myös pierujen muotoon. Toimittaja Bruce Y. Lee nostaa myös esiin erään vuonna 1997 julkaistun tutkimuksen, jossa selvisi yhden massiivisen pierun volyymin voivan olla jopa 375 millilitraa. Voisiko koronavirus siis todella levitä kakkapartikkelien mukana ilmaan? 

– Jos olet miettinyt, onko kukaan koskaan pieraissut petrimaljaan mitatakseen bakteereiden ja mikrobien määrää astiassa, vastaus on vahva kyllä, professori kirjoittaa.

Professori piereskeli petrimaljaan vuonna 2001

Vuonna 2001 eräs professori todella testasi piereskelyä petrimaljaan tutkimustarkoituksissa. Professori pieraisi ensin maljaan housut jalassa ja sitten ilman housuja verratakseen bakteeri- ja mikrobieroja. Housut jalassa pieraiseminen ei saanut minkäänlaista kasvustoa aikaan petrimaljassa. Bakteereja sen sijaan muodostui, kun professori pieraisi astiaan täysin ilman housuja. Tämä voisi viitata siihen, että pierut todella voivat levittää mikrobeja ilmaan.

On kuitenkin mahdotonta sanoa, levittäisikö pieru mikrobityyppejä tasa-arvoisesti. 

– Pieru ei välttämättä ole demokratia. Se ei huolehdi siitä, että jokaista mikrobia esiintyy tasapuolisesti. Kuka tietää, pierusi saattaa olla ennemminkin diktaattori tai oligarkki. Voi myös olla, että päästelet valitsijamiespieruja, jotka edustavat eri mikrobeja mystisellä tavalla, eikä niissä ole välttämättä mitään järkeä. 

"Onneksi meillä on pieruja peittävät 'maskit' koko ajan"

Lääkäri, toimittaja ja juontaja Norman Swan pohti keväällä esitetyssä Australian Broadcastin Corporation ABC:n podcastissa pierujen ja koronaviruksen yhteyttä. Hän nosti esiin yhden tärkeän seikan.

– Onneksi meillä on pieruja peittävät ”maskit” koko ajan, Swan totesi viitaten housuihin ja suositteli samaan hengenvetoon piereskelyn välttämistä muiden ihmisten välittömässä läheisyydessä, oli sitten koronapandemia tai ei.

Forbesin toimittaja Bruce Y. Lee tulee tieteeseen nojaavassa artikkelissaan siihen tulokseen, ettei piereskelyä voi verrata yskimiseen tai aivastamiseen. Kenellekään ei esimerkiksi yleensä todeta ”terveydeksi” pierun jälkeen. 

– Joten, kunhan noudatat hyviä käytöstapoja ja käytät maalaisjärkeä, ei kannata huolestua piereskelyn ja koronaviruksen tarttumisen yhteydestä, toimittaja-professori summaa. 

LUE MYÖS: Etkö pysty lopettamaan piereskelyä? 6 syytä "päästöongelmiin" – näin ratkaiset kiusalliset hajuhaitat

Lue lisää aiheesta koronavirus!

Lähteet: Forbes, THL