Ruokaan ja ravitsemukseen liittyy etenkin someaikakaudella paljon virheellisiä uskomuksia. Ravitsemuksen asiantuntijat kumoavat kolme yleistä myyttiä.
MYYTTI 1: Lisäaineet ovat pahasta, ruoan tulisi olla puhdasta ja tuoretta
Lisäaineet eivät ole haitallisia terveydellemme.
Niillä on tarkoituksensa ja niiden turvallinen käyttö elintarvikkeissa on tieteellisesti todettu, kertoo ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen.
– Esimerkiksi elintarvikkeisiin lisätyt väriaineet ovat suurimmaksi osaksi niitä samoja värejä, joita syömme marjoissa, porkkanoissa ja punajuurissa.
– Kun kerran syömme silmillämme, miksi tuotteisiin ei voisi lisätä väriä, jos väri muuten haalistuisi.
Muita syitä sille, miksi ruoissa ja elintarvikkeissa on lisäaineita, ovat esimerkiksi rakenne ja säilyvyys.
Kun esimerkiksi herneproteiinista kehitetään tuotetta, joka olisi suutuntumaltaan samanlainen kuin jauhelihassa, lisätään siihen lisäaineita.
– Suutuntumaa ei saa aikaiseksi ilman lisäaineita, koska lihalla on aivan erilainen kyky sitoa vettä kuin herneproteiinilla.
Myös elintarvikkeiden turvallisuus on tärkeä syy lisäaineiden käytölle.
– Ei välttämättä niinkään siksi, että saadaan tuotteille pitkä hyllyikä, vaan siksi, että tuote on oikeasti turvallinen syötäväksi, Heinonen kertoo.
– Esimerkiksi leikkeleisiin ja grillimakkaroihin lisätään nitriittiä, koska se estää erittäin haitallisen bakteerin, clostridium botulinumin, kasvua.
Clostridium botulinum tuottaa hermomyrkkyä nimeltään botuliini.
– Samaa ainetta, jota jotkut ihmiset pistävät kasvoihinsa. Jos elintarvikkeeseen syntyy botuliinia, voi se halvaannuttaa hengityksen ja johtaa kuolemaan.
Mihin ravitsemus- tai ruokamyyttiin sinä kaipaat vastausta? Jätä kysymyksesi asiantuntijoille!
Tiedekulma
Tiedekulman Hyvä paha ruoka –tapahtumassa tutkittua tietoa ruoasta ja ravitsemuksesta tarjoilevat professorit Mikael Fogelholm ja Marina Heinonen sekä yliopistonlehtori Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta.
Tapahtuman juontaa MTV Uutisten terveystoimittaja Nelli Hyttinen.
Keskustelua voi seurata paikan päällä torstaina 24.4. klo 17–18.30 Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki) sekä livestriimin välityksellä Tiedekulman sivuilla, MTV Katsomossa ja MTV Uutisten sivuilla.
MYYTTI 2: Geenit ovat kohtalomme, ruokavaliolla ei voi vaikuttaa esimerkiksi sairauksien riskiin
Ruoka yhdistyy monien mielessä niin sairauksien ehkäisyyn kuin myös välillisesti sairauksien aiheuttajiin.
Silti moni uskoo geenien määrittävän esimerkiksi mahdollisuutta sairastua vakaviin sairauksiin niin merkittävästi, ettei ruokavaliolla olisi kovin suurta merkitystä.
Yliopistonlehtori ja ravitsemusgenetiikan dosentti Tiina Jääskeläinen painottaa, etteivät geenit ole kohtalomme.
– Voimme myös omilla valinnoillamme vaikuttaa terveyteen.
Jääskeläisen mukaan on totta, että geenit ovat merkittävä tekijä kansansairauksien, kuten lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen, taustalla.
Ne määrittelevät perinnöllisen alttiutemme sairauksille ja voivat vaikuttaa siihen, kuinka kehomme reagoi erilaisiin ympäristötekijöihin.
– Tämä perinnöllinen alttius voi esimerkiksi vaikuttaa siihen, kuinka elimistömme käsittelee ravinnon rasvoja.
Kansansairauksien taustalla on lähes poikkeuksetta lukuisa määrä geenejä.
Tänä päivänä teknologia mahdollistaa jopa miljoonien sairauksille altistavien geenimuotojen tutkimisen ja siten geneettisen kokonaisriskin arvioimisen.
– Ero voi olla ryhmätasolla merkittävä, jos verrataan niitä, joilla on käynyt geenilotossa paremmin tai huonommin.
Jääskeläisen mukaan elintavoilla on silti paljon merkitystä kansansairauksien synnyssä. Vaikka geenit voivat lisätä riskiä sairastua, ne eivät yksin määritä terveyttä.
Myös elintavat, kuten ruokavalio, liikunta ja tupakointi vaikuttavat.
– Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että ne voivat merkittävästi joko vahvistaa tai heikentää geneettistä riskiä.
– On osoitettu, että ihmiset, joilla on korkea geneettinen riski esimerkiksi tyypin 2 diabetekselle hyötyvät merkittävästi elintapamuutoksista, kuten terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta.
Niinpä jokaisen, riippumatta geneettisestä riskistä, tulisi pyrkiä terveellisiin elintapoihin.
– Lisäksi täytyy muistaa, että geenien ja elintapojen lisäksi pelissä on aina myös tekijä nimeltään sattuma.
Lue myös: Viisi helppoa muutosta, joilla voit parantaa kolesteroliarvojasi jo muutamassa viikossa
MYYTTI 3: Prosessoitu ruoka on epäterveellistä
Elintarvikkeiden lisäaineet ja prosessointi ovat saaneet huonon maineen viime vuosina.
Kuitenkin väite siitä, että prosessointi sinällään tekisi ruoasta epäterveellistä, on myytti, joka ei pidä lainkaan paikkaansa.
– Monien, ellei jopa useimpien, prosessoitujen tuotteiden ravintoarvo on huono, mutta ne ovat huonoja terveydelle, koska ne ovat ravintoarvoiltaan huonoja, ei siksi, että ne ovat tehtaissa valmistettuja, sanoo ravitsemusasiantuntija Mikael Fogelholm.
Fogelholm huomauttaa, että prosessoidun ruoan pannaan laittaminen johtaa ajatteluun, jossa kotona erinäisistä raaka-aineista valmistettu ruoka olisi aina terveellisempi vaihtoehto kuin kaupasta ostettu puolivalmis- tai valmisateria.
– Tämähän ei pidä paikkaansa. Itse alusta asti valmistettu ateria voi olla yhtä epäterveellinen tai jopa epäterveellisempi, jos siihen esimerkiksi lisätään valmistusvaiheessa paljon suolaa.
Fogelholm muistuttaa, että valmis- ja puolivalmisaterioista löytyy nykyään paljon esimerkiksi hyviä kasvikunnan tuotteita.
– Jos ihmiset pelkäävät kaikkea, joka myydään pakkauksissa ja mielletään prosessoiduksi, jää paljon sellaista ostamatta, jolla pystyisi tekemään omaa ruokavaliotaan kasvisvoittoisemmaksi ja terveellisemmäksi nopeasti ja kätevästi.
Ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen muistuttaa, ettei elintarvikkeiden prosessointi tarkoita sitä, että siihen olisi esimerkiksi lisätty paljon lisäaineita tai suolaa.
– Elintarvikkeiden prosessointi tarkoittaa yksinkertaisesti ruoan valmistusta. Se voi olla esimerkiksi porkkanoiden pilkkomista tai leivän leipomista.
Katso myös video: Voiko grillimakkaraa syödä kesän jokaisena päivänä vai aiheuttaako se terveyshaittoja?
1:22