Suomessa on yhä enemmän kouluja, joiden oppilaista osa tai huomattavakin osa on muslimeita. Siksi opinahjoissa joudutaan pohtimaan, saako koulu ottaa kantaa oppilaidensa osallistumiseen ramadan-kuukauden paastoon.
Asia on ajankohtainen, sillä ramadan-kuukausi käynnistyi Suomessa perjantaina.
Helsingin kaupungin perusopetuksen johtaja Ville Raatikainen kertoo, että pääkaupunki on ohjeistanut koulujaan siitä, miten niiden tulee suhtautua ramadan-kuukauden paastoon oppilaiden koulupäivien ajan osalta.
Helsingin eräässä koulussa oli esitetty oppilaiden vanhemmille seuraava pyyntö: jos pienet oppilaat harjoittelevat paastoamista, sen olisi hyvä tapahtua viikonloppuna tai iltapäivisin, kun ei ole koulutyötä.
– Tuo on ihan hyvä ohje. Eräässä koulussa, jossa on paljon maahanmuuttotaustaisia oppilaita, kerrottiin nyt aamunavauksen yhteydessä ramadanin alkamisesta. Samalla käytiin läpi lyhyesti ramadanin taustaa sekä siihen liittyvää paastoa. Tämä on kulttuurikasvatusta kaikille oppilaille, sanoo erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen Opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä.
Ei vaadi erityisjärjestelyjä
Joissakin kouluissa asenne ohjeiden antamiseen ramadan-paastosta on pidättyväisempi.
– Siihen, tuleeko oppilaiden ylipäänsä osallistua ramadanin paastoon vai ei, koulu ei voi ottaa kantaa, linjaa Tampereen Hervannassa sijaitsevan Ahvenisjärven koulun rehtori Marika Korpinurmi.
Ahvenisjärven koulussa on Tampereen peruskouluista eniten muslimioppilaita.
Lue myös: Muslimien pyhä paastokuukausi alkamassa
– Noin puolet oppilaistamme opiskelee (uskontotunneilla) jotain muuta kuin evankelis-luterilaista kristinuskoa. Tässä koulussa on yhteensä 49:n eri kielen puhujia.
Ramadan on Ahvenisjärven koululle Korpinurmen mukaan "aivan arkea".
– Ei se aiheuta tai vaadi mitään erityisjärjestelyjä. Muslimikoululaisten huoltajia emme ole ohjeistaneet oppilaiden paastoamisesta sen kummemmin. Emme myöskään ole havainneet sellaista, että muslimioppilaat olisivat vahtineet muiden muslimilasten osallistumista paastoon. Oppilaat pitävät sitä jokaisen yksityisasiana.
Korpinurmen mukaan nuorimmat lapset eivät hänen koulussaan paastoa ramadanin aikana.
– Mutta jos pienen lapsen paastoamisesta tulisi ongelmia koulussa, sitten opettaja soittaisi lapsen vanhemmille ja keskustelisi asiasta heidän kanssaan.
Ikäraja puuttuu
Nuoret muslimit alkavat yleensä ottaa osaa ramadanin paastoon murrosiässä, viimeistään noin 15-vuotiaina. Varsinaista ikärajaa ei asiassa ole.
Lasten ohella vanhusten tai sairaiden ei tarvitse paastota ramadanin aikana. Kuukauden ajankohta vaihtelee vuosittain.
Ramadanin paasto tarkoittaa sitä, että vuorokauden valoisana aikana ei syödä ruokaa. Suomen kesäaikaan osuessaan ramadan on tai olisi ankara haaste – valoisaa aikaa on liki koko vuorokausi – mutta muslimit noudattavat asiassa täälläkin yleisesti islamin pyhän kaupungin Mekan auringonlaskun ja -nousun ajankohtia.