JAMA Pediatrics -tiedelehdessä ilmestyneen tutkimuksen mukaan autismikirjon varhaisia merkkejä osoittaville pikkulapsille räätälöity terapia voi edistää sosiaalisten taitojen kehittymistä ja vähentää oireiden vakavuutta. Löydöksiä voi pitää merkittävinä ottaen huomioon autismikirjon häiriöiden yleisyyden.
Kansainvälisen tutkijatiimin löydökset vihjaavat, että sosiaalisen kehittymisen tukeminen varhaislapsuudessa vähentää autismikirjon oireiden vakavuutta ja pienentää lapsen todennäköisyyttä saada diagnoosi ensimmäisinä elinvuosinaan.
Toisin kuin perinteiset terapiat, tutkijoiden kehittämän iBASIS-VIPP-menetelmän tarkoituksena on ottaa huomioon lapsen yksilölliset ominaisuudet ja ympäristö. Vaikeuksien kääntäminen vahvuuksiksi auttaa luomaan perustaa lapsen kehittymiselle.
Tiedotteessaan tutkijat kertovat, että uudenlainen terapia näyttää parantavan vanhempien ymmärrystä lapsensa erityisestä tavasta kommunikoida, mikä voi edesauttaa lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä. Vanhemmat havaitsivatkin lapsensa kielellisen kehityksen lisääntyneen terapian jälkeen.
Lue myös: Viisi Aspergerin oiretta tytöillä ja naisilla – nämä jäävät monesti huomaamatta
Tarkoituksena vahvistaa lapsen ja vanhemman suhdetta
Löydökset perustuvat satunnaistettuun kliiniseen kokeeseen, johon osallistui 103 pikkulasta. Vauvojen käytöksessä oli havaittavissa mahdollisia varhaisia merkkejä autismikirjon häiriöistä, kuten katsekontaktin välttelyä ja omaan nimeen vastaamattomuutta.
Viiden kuukauden ajan puolet vauvoista sai erityistä iBASIS-VIPP-terapiaa. Puolet vauvoista oli kontrolliryhmässä, jossa avuksi ongelmiin tarjottiin tällä hetkellä parasta mahdollista käytössä olevaa hoitoa.
Erityisessä terapiassa vanhemmat videoivat lastensa kanssa leikkimistä. Terapeutti arvioi kuvamateriaalia yhdessä vanhempien kanssa ja auttoi heitä ymmärtämään lapsensa kommunikaatioyrityksiä sekä sitä, miten he voisivat paremmin ylläpitää tämän mielenkiintoa. Tarkoitus oli vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä ja näin edistää lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä.
Uutta hoitomuotoa kokeilleet lapset pärjäsivät verrokkeja paremmin sosiaalisissa kanssakäymisissä, minkä lisäksi heillä oli vähemmän muita oireita, kuten toistuvia liikkeitä poikkeavia aistiherkkyyksiä. Uutta terapiaa saaneilla lapsilla diagnostiset kriteerit autismikirjon häiriöön täyttyivät 3-vuotiaana harvemmin (7 prosentilla) kuin tavanomaista hoitoa saaneilla (21 prosentilla).
Lue myös: Syy Esmeraldan, 26, erilaisuudelle oli Asperger – äiti muistaa ensimmäiset oireet jo taaperoiästä: "Ella oli meidän Google jo ennen Googlea"
Löydöksillä voi olla valtaisa vaikutus
Uudenlaisen terapian tarkoitus on edistää lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä vahvistamalla lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä. Kuvituskuva.
Löydösten vaikutus kliiniseen työhön on potentiaalisesti valtaisa, kun ottaa huomioon autismikirjon häiriöiden yleisyyden. Autismikirjo on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jota esiintyy kaikkialla maailmassa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan autismikirjon esiintyvyys voi olla jopa 1–3 prosenttia, yliopistosairaanhoitopiirien Mielenterveystalo.fi-nettipalvelu kertoo.
Autismikirjon ydinoireita ovat huomattavat poikkeavuudet lapsen kommunikaatiossa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä erityispiirteet käyttäytymisessä ja kiinnostusten kohteissa. Autismikirjon lapsella voi olla esimerkiksi vaikeuksia toimia ryhmässä ja saada ystäviä, käyttää eleitä ja ilmeitä sekä sopeutua muutoksiin.
Yleensä autismikirjon diagnoosi saadaan lapsuus- tai nuoruusiässä. Lapsen myöhemmälle kehitykselle voi olla hyötyä, jos käytökseen puututaan varhaislapsuudessa, kun aivot kehittyvät nopeasti.
Nyt ilmestyneeseen tutkimukseen osallistuneita lapsia tullaan seuraamaan myös jatkossa, jotta iBASIS-VIPP-terapian pitkäaikaisista vaikutuksista käytökseen saadaan lisää tietoa.
Lue myös: Autistinen lapsi sai törkeän "kunniakirjan" – äiti raivostui opettajille: "Ihmiset eivät ymmärrä, mitä kaikkea lapseni on joutunut kokemaan"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
5:27
Muistatko "vettä kengässä" -leikin? Selvitimme, mistä vanhojen leikkien nimet tulevat.
Lähteet: University of Manchester, The Guardian, JAMA Pediatrics, Mielenterveystalo.fi, Autismiliitto