Näin ADHD-oireet voivat vaikuttaa menestykseen elämässä

8:28img
KATSO MYÖS VIDEO: Millaista elämä on parisuhteessa, jossa toisella tai molemmilla on ADHD?
Julkaistu 18.04.2024 07:40
Toimittajan kuva
Nelli Hyttinen

nelli.hyttinen@mtv.fi

Tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että ADHD-oireet vaikuttavat paljon myös aikuisten arkeen ja elämässä menestymiseen.

ADHD on kehityksellinen, neurobiologinen ja neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.

ADHD vaikuttaa maailmanlaajuisesti kaikkiaan noin 1–3 prosenttiin aikuisväestöstä, vaikka pitkään sen on ajateltu vaikuttavan lähinnä lapsiin ja nuoriin, kertoo PsyPost.

Yliaktiivisuuden oireet vähenevätkin tyypillisesti lapsen kasvettua nuoreksi, kun taas tarkkaamattomuuteen liittyvät ongelmat pysyvät.

Nämä tarkkaamattomuuden haasteet voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia sosiaalisissa suhteissa, opiskelu- ja työelämässä ja tunteiden säätelyssä, kertoo tuore Journal of Attention Disorders -alustalla julkaistu tutkimus

Lue myös: Tutkimus paljasti: ADHD onkin "supervoima" menneisyydestä

ADHD-oireet vaikuttivat pysyvän samankaltaisina vuosien kuluessa

Tutkimuksessa, jonka tavoitteena oli laajentaa ymmärrystä ADHD:n vaikutuksista ihmisen arkeen koko elinkaaren aikana, 320 yliopisto-opiskelijaa tutkittiin ADHD-oireiden varalta opintojensa alussa, kertoo PsyPost.

Tutkimus sisälsi muun muassa ADHD-oireita kartoittavan kyselytutkimuslomakkeen täytön.

Noin 15 vuotta ensimmäisen arvioinnin jälkeen osa tutkimukseen osallistuneista ihmisistä otettiin mukaan tutkimuksen jatkoseurantaan, jonka tarkoituksena oli arvioida ADHD-oireiden esiintyvyyttä ja menestystä elämässä.

Lisäksi tutkijat kokosivat aineistoonsa tietoja myös muista ihmisryhmistä saadakseen väestö- ja elämäntilannetietoja antamaan kontekstin ADHD-arvioinnille ja elämänmenestysmittauksille.

Lue myös: Adhd-lääkkeiden käyttö ja korvaukset kasvaneet viidessä vuodessa merkittävästi

Yksi tärkeimmistä tutkijoiden tekemistä havainnoista oli, että ADHD-oireet pysyivät hyvin samankaltaisina koko 15 vuoden ajan tutkimukseen osallistuneilla ja jatkoseurantaan valituilla ihmisillä, kertoo PsyPost.

Sekä tarkkaamattomuus että yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireiden havaittiin pysyneen huomattavan yhdenmukaisina läpi 15 vuoden.

Lisäksi tutkijat huomasivat, että aikuisuuden ADHD-oireet, etenkin tarkkaavaisuusongelmat, liittyivät johdonmukaisesti huonompiin tuloksiin elämässä menestymisen keskeisillä osa-alueilla varhaisen keski-iän aikana. Tämä koski erityisesti miehiä.

Lue myös: Nämä arjen haasteet voivat kertoa ADHD:stä aikuisella

Välinpitämättömyys heikensi tyytyväisyyttä

Sosiaalisten suhteiden osa-alueella tarkkaavaisuusongelmista johtuva välinpitämättömyys vaikutti haitallisesti parisuhteen laatuun. 

Tulos viittaa siihen, että keskittymisvaikeudet voivat vaikuttaa henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen, mikä taas voi johtaa konflikteihin tai väärinkäsityksiin pitkissä ihmissuhteissa, kertoo PsyPost.

Uramenestystä mittaavilla osa-alueilla tutkijat huomasivat, että ne osallistujat, joilla oli enemmän välinpitämättömyyttä käytöksessään, kokivat heikompaa uratyytyväisyyttä. Tutkijoiden mukaan tyytymättömyys voi liittyä haasteisiin, joita välinpitämättömyys aiheuttaa työpaikalla.

Välinpitämättömyys työpaikalla voi näkyä esimerkiksi vaikeutena suorittaa tehtäviä tehokkaasti tai ajanhallinnan ongelmina.

Lue myös: Aikuisten lasten diagnoosit saivat Karitankin hakeutumaan tutkimuksiin – ADHD paljastui viisikymppisenä

Tarkkaavaisuuden ongelmat aiheuttivat enemmän haittaa kuin ylivilkkaus

Siinä missä tarkkaavaisuusongelmat vaikuttivat elämässä menestymiseen useilla osa-alueilla, ei ylivilkkauden tai impulsiivisuuden vaikutukset menestykseen olleet yhtä yksiselitteisiä, kertoo PsyPost.

Toisin kuin välinpitämättömyys, joka johdonmukaisesti ennusti alhaisempaa uratyytyväisyyttä, ylivilkkaus- tai impulsiivisuusoireet eivät korreloineet jatkuvasti negatiivisten uratulosten kanssa, vaan oireiden vaikutus näytti vaihtelevan yksilöiden välillä enemmän.

Lue myös: Miksi lapsi on levoton? Syy ei aina ole ADHD

Näissä tilanteissa ylivilkkaus voi olla jopa hyväksi

Joissain tapauksissa ylivilkkaus ja impulsiivisuus saattoivat jopa olla hyödyllisiä ominaisuuksia. Tutkijoiden mukaan niistä on todennäköisesti hyötyä esimerkiksi dynaamisia ja nopeita päätöksentekoja arvostavissa työpaikoissa.

Myöskään ihmissuhteisiin yliaktiivisuus tai impulsiivisuus ei vaikuttanut samalla tavalla tasaisen negatiivisesti kuin tarkkaavaisuuden ongelmat.

Tutkijat kertovat olleensa yllättyneitä huomatessaan, että nuorilla aikuisilla yliaktiivisuus ja impulsiivisuus ennustivat tyydyttävämpiä parisuhteita ja parempaa työelämän tyytyväisyyttä myöhemmässä elämässä.

Tulos oli päinvastainen odotuksiimme ja aikaisempaan tutkimustietoon nähden, kertoo tutkimuksen kirjoittaja Colin Henning Trentin yliopiston tohtoriopiskelija ja Tunteiden ja terveyden tutkimuslaboratorion jäsen.

Lue myös: Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyneet Suomessa – nämä syyt selittävät

Henning kertoo kertoo PsyPostissa, että ristiriitainen tulos voisi liittyä siihen, miten nuoret muodostavat identiteettiään tutkimisen kautta.

Ylivilkkaammin ja impulsiivisemmin käyttäytyvät nuoret voivat tutkia enemmän työvaihtoehtoja ja ihmissuhteita kuin keskivertoihminen, mikä antaa heille mahdollisuuden löytää tyydyttävämmän romanttisen suhteen ja työn ajan kanssa sen sijaan, että he tarttuisivat vähemmän miellyttäviin vaihtoehtoihin, Henning kertoo.

Mutta tämä pätee vain, jos ylivilkkaus ja impulsiivisuus eivät aiheuta ongelmia myöhemmissä elämänvaiheissa.

Lue myös: Tämän ikäisellä lapsella ei pitäisi olla ollenkaan ruutuaikaa, sanoo tutkimus

Tutkijat: lisänäyttöä tarvitaan

Tutkimuksen heikkouksia ovat muun muassa se, että kerätty data perustui tutkimukseen osallistujien täyttämiin kyselylomakkeisiin ja se, ettei tutkimusryhmän ulkopuolelta kukaan vahvistanut osallistujien ADHD-diagnooseja, kertoo PsyPost.

Emme erityisesti tutkineet ihmisiä, joilla on ADHD-diagnoosi, vaan tutkimme keskimääräisiä yliopistossa opiskelevia kanadalaisia. Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, pätevätkö tekemämme havainnot heihin, joilla on vahvistettu ADHD-diagnoosi, Henning huomauttaa.

Lue myös: Pilvi Hämäläinen sai ADHD-diagnoosin – epäili asiaa pitkään: "Tämmöistäkö tämä voi olla"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Journal of Attention Disorders, PsyPost

Tuoreimmat aiheesta

Nepsy