Iltalehti ja Ilta-Sanomat kertovat, että pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin aikana VTV:n tarkastustoiminta on vähentynyt.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastustoimintaa on muokattu systemaattisesti tarkastuskohteille mieluisammaksi pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin pääjohtajakaudella, kertoo Iltalehti. Lehti perustaa tietonsa viraston useiden työntekijöiden kertomuksiin.
STT:n tavoittama VTV:n johtaja Mikko Koiranen sanoo, että tämä ei pidä paikkaansa.
– Tämä ei pidä paikkaansa. Siihen, miksi raportteja ja niiden sisältöjä on muokattu, on varmasti ollut perusteet. Kysymyshän on siitä, miten asioita halutaan ilmaista ja käytetäänkö ja millaisia adjektiiveja, kun otetaan kantaa. Perustuvatko kannanotot tarkastuksissa saatuihin tietoihin vai mielipiteisiin. Iltalehden jutussa kuullut henkilöt ovat yleistäneet omat kokemuksensa koskemaan koko viraston toimintaa, Koiranen sanoo.
Useat haastateltavat toivat esiin myös sen, että virastoa olisi johdettu pelolla vuosien ajan. Johtajien linjauksia kyseenalaistaville olisi lehden mukaan kostettu muun muassa tehtäviä viemällä ja palkkoja alentamalla. Koiranen ei ota tähän kantaa.
– Tällaista pelolla johtamista koskevaa keskustelua ei ole mitään syytä lähteä käymään julkisuuden välityksellä, hän sanoo.
Koiranen näkee tilanteen toisin kuin ylitarkastaja
Yksi viraston työntekijä kertoo Iltalehden jutussa nimellään, että vuonna 2019 valmistuneen poliisin liikennevalvonnan tarkastusraporttia siivottiin jälkikäteen esimiesvoimin. Hän sanoo, että liikkuvan poliisin lakkauttaminen oli kovin poliittinen aihe ja lisäksi paniikkia nosti liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen ilmoitus kiinnostuksesta tarkastuksen lopputulokseen.
Työntekijä kertoo esimiesten halunneen hävittää tarkastuksen tausta-aineistoa, ja se tehtiin poistamalla raportista tuhottavaksi haluttuun aineistoon perustuvat kohdat.
Koiranen sanoo, että tuntee tapauksen eikä näe tilannetta samalla tavalla lehden haastatteleman ylitarkastajan kanssa.
– Kysymys on siitä, että työpapereista pitää säilytettäväksi siirtää ne asiakirjat ja tiedot, jotka on annettu tarkastuksen päätöksentekijälle, eli tässä tapauksessa esimiehelle. Tässä tapauksessa nämä asiakirjat, joita Iltalehdessä käsitellään, eivät kuuluneet niihin asiakirjoihin. Asia on käsitelty aikanaan. Olen ollut tietoinen tästä asiasta, Koiranen sanoo.
STT ei tavoittanut pääjohtaja Yli-Viikaria kommentoimaan asiaa, mutta Koiranen kertoo pääjohtajan olevan tietoinen siitä, että hän kommentoi asiaa STT:lle.
Lue myös: Keskusrikospoliisi vaikenee täysin VTV:tä ja Tytti Yli-Viikaria koskevasta rikostutkinnasta – kuuntele tutkinnanjohtajan haastattelu
Tarkastustoimintaan käytetty aika vähentynyt
VTV:n tehtävä on tarkastaa taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta muun muassa valtion viranomaisissa, liikelaitoksissa ja rahastoissa. Sekä Iltalehti että Ilta-Sanomat kertovat perjantaina, että Yli-Viikarin aikana VTV:n tarkastus- ja valvontatoiminta ovat surkastuneet.
Ilta-Sanomien mukaan vuonna 2016 tuloksellisuustarkastukseen käytettiin 5 542 henkilötyöpäivää. Viime vuonna vastaava luku oli 48 prosenttia vähemmän, 2 881,5 henkilötyöpäivää.
Miksi tarkastustoimintaan käytetty aika on vähentynyt näin radikaalisti?
– Meillä on yhtä paljon ihmisiä töissä tarkastuksessa koko ajan. Osa tarkastajista tällä hetkellä osallistuu sisäisiin kehittämisprojekteihin, ja henkilöstörakenne on jonkin verran muuttunut. Tämänhetkistä tilannetta on käsitelty johdossa, mutta tarkemman vastauksen antaminen edellyttäisi perehtymistä näihin raportteihin hieman tarkemmin, Koiranen sanoo STT:lle.
Lue lisää: Tarkastusviraston Yli-Viikarin rahankäyttö ihmetytti myös työntekijöitä: "On vaarallista valvoa johtajaansa"
Virheiden etsiminen ei pääosassa
Koirasen mukaan virasto ei enää tarkasta viranomaisia siten, että se käy tarkastamassa mitä virheitä virkamiehet ovat tehneet.
– Olen ollut 38 vuotta tässä virastossa, ja 80-luvulla tämä oli vielä keskeinen asia. Nykyään pyrimme saamaan hallinnon kehittämään toimintaansa. Yhdessä tarkastettavien kanssa pystytään saamaan parempaa valtion taloudenhoitoa ja vaikuttavuutta varojen käytölle. Sitä ei todellakaan saada sillä, että käytetään aikaa esimerkiksi matkalaskujen tarkastamiseen, joka on perinteisesti ollut tarkastuksen kohteena oleva toiminto.
Koirasen mukaan tarkastusta tehdään edelleen riippumattomasti ja itsenäisesti, mutta nykyään viranomaista pyritään saamaan muuttamaan toimintaansa jo tarkastusprosessin ollessa kesken.
– Nykyinen toimintatapamme on tehdä tarkastusta yhteistyössä ja hyvässä vuorovaikutuksessa tarkastettavan kanssa, Koiranen sanoo.
Lue myös: Eduskunnan hallintojohtaja: Päätös VTV-pomo Yli-Viikarin mahdollisesta hyllyttämisestä venyy ensi viikkoon
Virasto on ollut julkisuudessa pääjohtajan kulujen takia
VTV:n pääjohtajan kalliit matka- ja muut laskut ovat aiheuttaneet viime aikoina keskustelua julkisuudessa muiden virastojen taloudenhoitoa valvovan viraston pääjohtajan harkintakyvystä. Eduskunnan kansliatoimikunta harkitsee parhaillaan Yli-Viikarin pidättämistä virastaan.
VTV ja sen johto ovat parhaillaan myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan ja keskusrikospoliisin hampaissa.
Tarkastusvaliokunta selvittää parhaillaan VTV:n sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa viraston taloudenhoidossa. KRP taas on aloittanut esitutkinnan virkarikoksesta, josta epäillään Yli-Viikarin lisäksi Koirasta.
Poliisin tutkinta on STT:n tietojen mukaan alkanut sopimuksesta, jossa virkamiehelle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta. Eduskunnan oikeusasiamies totesi vuonna 2016 tehdyn sopimuksen lainvastaiseksi viime joulukuussa.