Hätäkeskuspäivystäjä vastaa vuositasolla noin 8 000 puheluun. Vuoden hätäkeskuspäivystäjä kertoo työnsä haasteista ja keinoista, joilla jaksaa päivästä toiseen.
Hätäkeskuksen työntekijät ovat pääsääntöisesti tekemisissä elämän synkimpien puolien kanssa. Vuoden hätäkeskuspäivystäjä Päivi Mattila kertoo, että raskaimpia ovat nimenomaan lapsia ja nuoria koskevat tehtävät.
Hän osaa kuitenkin pitää työt ja muun elämän erillään toisistaan.
– Se on selviytymiskeino, jolla jaksaa tehdä tätä työtä pitkäänkin. Pitää pystyä unohtamaan ja nollaamaan asiat, Mattila sanoo.
Nopeita päätöksiä vaillinaisillakin tiedoilla
Mattila työskentelee Turun hätäkeskuksessa vuoromestarina eli päivystysryhmän johtajana. Hänen kuvaillaan johtavan hätäkeskuksen salitoimintaa vankalla ammattitaidolla ja rautaisilla hermoilla.
Hektisessä työssä vaaditaan myös kykyä tehdä montaa asiaa nopeasti yhtä aikaa: kuunnella, puhua, lukea ja kirjoittaa.
– Lisäksi usein täytyy tehdä nopeita päätöksiä aika vaillinaisillakin tiedoilla, Mattila kuvailee.
Toisaalta juuri työn haastavuus on Mattilan mielestä yksi sen parhaista puolista. Uusia asioita oppii joka päivä, mikä pitää mielenkiintoa yllä.
Synkkien soittojen keskellä vastaan tulee toisinaan myös päinvastaisia tehtäviä, kuten onnistuneita synnytyksiä.
– Ne ovat oikeastaan ainoita iloisia tapahtumia tässä työssä. Silloin tulee kyllä tosi hyvä mieli, ja niistä jää kiva muisto, Mattila kertoo.
Kiireisimpinä päivinä yli 10 000 hätäpuhelua
Töitä tehdään 12 tunnin päivä- ja yövuoroissa. Yksi hätäkeskuspäivystäjä vastaa keskimäärin 8 000 puheluun vuodessa.
Suomen hätäkeskukset vastaanottavat vuorokaudessa keskimäärin 7 400 hätäilmoitusta. Kiireisimpinä päivinä määrä voi nousta yli 10 000:een.
– Päivystysryhmän yhteistyöllä ja yhteishengellä on suuri vaikutus siihen, kuinka työt sujuvat, Mattila toteaa.
