Vuosi päättyi Gazassa ilman toivonpilkahdustakaan rauhasta – israelilaisministerin puheet kuumentavat tunteita

Äärioikeistolainen israelilaisministeri sanoi, että Israelin tulisi "rohkaista" alueen yli kahta miljoonaa palestiinalaisasukasta muuttamaan toisiin maihin.

Vuosi 2023 päättyi Gazan kaistalla ilman toivonpilkahdustakaan rauhasta Israelin ja äärijärjestö Hamasin välisten taistelujen raivotessa. Hamasin hallinnoiman Gazan terveysministeriön mukaan raunioista kaivetaan yhä Israelin sunnuntain vastaisena yönä tekemien pommitusten uhreja. Iskuissa kerrotaan kuolleen ainakin 48 ihmistä.

Israelin armeija kertoi surmanneensa yli kymmenen vihollistaistelijaa kiivaissa maataisteluissa. Gazan alueen asukkaista noin 85 prosenttia on lähtenyt kodeistaan sotatoimien alta.

Tunteita kuumensi äärioikeistolaisen israelilaisen valtiovarainministeri Bezalel Smotrichin sunnuntainen kommentti, että Israelin pitäisi perustaa sodan jälkeen Gazaan jälleen siirtokuntia.

–  Turvallisuuden takaamiseksi meidän on hallittava aluetta. Jotta voimme hallita aluetta sotilaallisesti pitkän aikaa, tarvitaan myös siviilien läsnäoloa, Smotrich sanoi Israelin asevoimien radiolle uusista siirtokunnista kysyttäessä.

Smotrich myös sanoi, että Israelin tulisi "rohkaista" alueen yli kahta miljoonaa palestiinalaisasukasta muuttamaan toisiin maihin. Hän antoi ymmärtää, että tavoitteena pitäisi olla Gazan palestiinalaisväestön pienentäminen alle kymmenesosaan nykyisestä, eli 100  000–200  000 ihmiseen.

Israelia vastaan Gazassa taisteleva Hamas tuomitsi Smotrichin kommentit "vastenmieliseksi pilkaksi ja sotarikokseksi".

Netanjahulta ei kuultu vastaavaa

Israelin hallitus pääministeri Benjamin Netanjahun johdolla ei ole toistaiseksi virallisesti viestinyt, että Israelin suunnitelmissa olisi ajaa palestiinalaisia pois Gazasta tai tuoda sodan jälkeen israelilaissiviilejä jälleen Gazaan. Israelin siirtokunnat Gazassa lakkautettiin ja alueelta vetäydyttiin täysin vuonna 2005. Tätä ennen Israel oli ollut jatkuvasti läsnä Gazassa vuodesta 1967 lähtien.

Miehitettyjen palestiinalaisalueiden israelilaiset siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia riippumatta siitä, tukeeko Israelin hallitus niiden perustamista tai ei.

Sota Gazassa on jatkunut lähes kolme kuukautta. Israel julisti sodan Hamasia vastaan sen jälkeen, kun äärijärjestö teki Israeliin 7. lokakuuta yllätyshyökkäyksen, jossa kuoli Israelin viranomaisten mukaan noin 1  140 ihmistä.

Hamasin hallinnoiman Gazan terveysministeriön mukaan Gazassa Israelin ilmaiskuissa ja hyökkäyksessä on kuollut kaikkiaan yli 21  800 ihmistä.

Israelin asevoimien mukaan 172 israelilaissotilasta on kuollut taisteluissa.

Välittäjämaat yrittävät yhä neuvotella uutta aselepoa Israelin ja Hamasin välille. Marraskuussa osapuolten välillä oli viikon pituinen aselepo, jonka aikana Gazasta vapautettiin päälle 100 panttivankia. Gazassa uskotaan olevan yhä ainakin 129 panttivankia. Israel vapautti marraskuisen aselevon yhteydessä Israelin vankiloista 240 palestiinalaisvankia.

Gazasta ammuttiin vuodenvaihteessa raketteja

Osissa Israelia uusi vuosi otettiin vastaan rakettien saattelemana. Paikalla olevien uutistoimisto AFP:n toimittajien mukaan Gazan kaistalta ammuttiin vuodenvaihteen aikoihin useita raketteja kohti Tel Avivia ja Israelin eteläosia.

Toimittajat Tel Avivissa todistivat Israelin ilmapuolustusjärjestelmän torjuvan raketteja sireenien soidessa. Osa kaduille vuodenvaihdetta juhlimaan kokoontuneista hakeutui suojaan, kun taas toiset jatkoivat juhlintaa.

AFP:n toimittajien mukaan isku eteläiseen Israeliin tapahtui puolenyön tienoilla. Tel Aviviin iskettiin noin minuutti tämän jälkeen.

Hamasin aseellinen siipi eli al-Qassam-prikaatit ilmoitti sosiaalisessa mediassa julkaistussa videossa olleensa kummankin iskun takana. Ryhmittymä ilmoitti käyttäneensä M90-raketteja ja sanoi iskun olleen vastaus siviilien joukkomurhiin, joista se syytti Israelia.

Israelin asevoimat vahvisti osaltaan tuoreet iskut viestipalvelu X:ssä julkaistussa päivityksessä.

Lue myös:

    Uusimmat