Vyöruusutapausten uskotaan yleistyvän: Elimistöön piiloon jäänyt virus pulpahtaa pintaan

Tuovisen mukaan vyöruusu yleistyy merkittävästi iän myötä, ja noin joka kymmenes 70 vuotta täyttänyt suomalainen on jo ehtinyt sairastaa sen. Alle 50-vuotiailla sairaus on harvinainen.

–  Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että vyöruusun ilmaantuvuus on nelinkertaistunut 60 vuodessa, Tuovinen sanoo.

Vyöruusu on aiemmin sairastetun vesirokon uudelleenaktivoituminen, joka ilmenee rakkulaisena ja kivuliaana ihomuutoksena. Sen aiheuttaa siis sama vesirokkovirus, joka jää vesirokon sairastamisen jälkeen elimistöön piiloon, ”lepotilaan”.

Tuovisen mukaan uudelleenaktivoituminen tapahtuu elimistössä immuunipuolustuksen heikkenemisen vuoksi. Ikääntyminen itsessään heikentää immuunipuolustusta, mikä selittää taudin yleisyyttä ikääntyneiden joukossa.

Muita syitä immuunipuolustuksen heikkenemiseen voivat olla esimerkiksi altistuminen poikkeavan voimakkaalle stressille, perussairaudet, perussairauksiin käytettävät lääkkeet tai vakavammat sairaudet, kuten syövät. Monenlaiset syyt voivat siis laskea immuunipuolustusta myös nuoremmissa ikäluokissa.

Rokote torjuu kahdeksan tapausta kymmenestä

Vesirokkorokote estää vakavan vesirokon kokonaan ja torjuu samalla myös kahdeksan kymmenestä vyöruususta. Kaikista vesirokkoon sairastuneista noin kolmannes saa jossain vaiheessa elämäänsä vyöruusun.

–  Vesirokkorokote tulee aikanaan vähentämään myös vyöruusun ilmaantuvuutta, mutta joidenkin laskelmien mukaan tähän voi mennä jopa 50–70 vuotta, Tuovinen toteaa.

Vesirokkorokote tuli Suomessa osaksi lasten kansallista rokotusohjelmaa vuonna 2017, ja sitä tarjotaan neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa ilmaiseksi kaikille 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole vielä sairastaneet vesirokkoa. Rokotesarjaan kuuluu kaksi rokotusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee rokotetta myös kaikille tätä vanhemmille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.

Jos lapsi on sairastanut vesirokon hyvin lievänä alle vuoden ikäisenä, hän saattaa saada vesirokon uudelleen. Siksi myös näille lapsille suositellaan rokotusta.

Vyöruusurokotteesta pitää maksaa itse

Vyöruusua vastaan on kehitetty myös omat rokotteensa. Rokottautumalla voi vaikuttaa vyöruusun puhkeamisen riskiin, Tuovinen muistuttaa.

Suomessa on käytössä kaksi vyöruusurokotetta, jotka ovat omakustanteisia. Heikennettyä virusta sisältävä Zostavax on ollut saatavilla jo useiden vuosien ajan.

–  Uudempi rokote Shingrix otettiin Suomessa käyttöön viime syksynä, Tuovinen sanoo.

Vyöruusurokotetta suositellaan Suomessa kaikille yli 50-vuotiaille. Tuovinen arvioi, että lisääntynyt tietoisuus vyöruususta on voinut lisätä rokotukseen hakeutumista.

Ihotautien erikoislääkäri Nicolas Kluger Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoo, että Shingrix-rokote ehkäisee vyöruusua yli 90-prosenttisesti. Rokote antaa tutkitusti suojan vähintään seitsemäksi vuodeksi. Zostavax puolestaan ehkäisee vyöruusua noin 65-prosenttisesti.

Ennakoivaa kipua ja rakkulainen ihomuutos

Vyöruusu alkaa usein kivulla 1–8 vuorokautta ennen ihomuutoksen puhkeamista. Potilaat ovat kuvailleet kipua esimerkiksi sykkiväksi, pistäväksi tai polttavaksi, kertoo Kluger.

Kipuvaiheen jälkeen iho alkaa punoittaa ja sille nousee kirkkaita rakkuloita noin viikon ajan. Klugerin mukaan vyöruusun tunnusomainen piirre on, että rakkuloita on aina vain kehon toisella puolella.

Tavallisimmin vyöruusu esiintyy vartalolla. Tuovinen muistuttaa, että vyöruusu voi tulla myös kasvojen, raajan tai genitaalien alueelle. Erittäin harvoissa tapauksissa vyöruusupotilaalla voi olla pelkkää kipua ilman rakkuloita.

Ikääntyneiden vyöruusua hoidetaan viruslääkkeillä. Erityisesti silmän seudulle puhkeava vyöruusu on aina syy hakeutua lääkärin vastaanotolle. Viruslääkityksen tarvetta harkitaan tapauskohtaisesti myös nuorempien potilaiden kohdalla.