Ydinaseet ja arktinen alue olivat Bidenin ja Putinin huippukokouksen pihvi, arvioi asiantuntija – "Jännitteet osuvat suoraan Suomeen"

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mielestä huippukokouksessa käydyt keskustelut sisälsivät loppujen lopuksi paljon konkretiaa, vaikka varsinaista edistystä suurvaltojen välisissä suhteissa ei tapahtunut.

Ensimmäinen edistysaskel hiertyneiden suurvaltasuhteiden liennyttämiseksi on Smithin mukaan näköpiirissä.

– On selkeä edistysaskel, jos suurlähettiläät palaavat. Myöskin voidaan katsoa jonkinlaiseksi konkretiaksi, että on sovittu, että ydinaseista jatketaan keskustelua ja molemmat suurvallat suhtautuvat asiaan, kuten suurvaltojen kuuluukin. Nämä ovat hyvin tärkeitä kokonaisuuksia ja se konkretia on siellä, Smith sanoo.

Lue myös: Presidentti Niinistö kommentoi Putinin ja Bidenin tapaamista MTV:lle: "Merkittävintä on asevalvonta"

Käydyt keskustelut kuitenkin noudattivat paljolti peruslinjaa.

– Nämä olivat sellaisia asioita, jotka piti todeta kasvotusten, jotta sitten voidaan päästä ehkä joku päivä eteenpäin.

Eniten Suomea koskettava keskustelu liittye arktisen alueen jännitteisiin.

– Molemmat suurvallat ovat aktiivisia siellä ja tietenkin tässä on tulkintaeroja siitä, mitä kumpikin hakee ja miten Venäjä käyttäytyy. Mutta onhan se Suomelle keskeinen asia, että mitä tapahtuu arktisessa, vaikka meillä ei suoranaista merikosketusta olekaan. Arktisen jännitteet kyllä osuvat suoraan Suomeen.

Smithin mukaan tällainen sotilaallinen liikehdintä on tänä päivänä osa Suomenkin turvallisuusympäristöä.

Putin esiintyi tasavertaisena johtajana

Smith uskoo, että venäläiset saattavat nähdä Putinin esiintymisen voitokkaampana kuin mitä se todellisuudessa oli.

– Putin korosti sitä, että omia etujahan tässä ajetaan. Sillä, että tämä tapaaminen saatiin aikaiseksi, on iso merkitys myös Venäjälle. Siinä mielessä Venäjä sai mitä halusi. Mutta varmaan Venäjällä se tulkitaan vielä isommaksi voitoksi kuin mitä se oli.

Tiedotustilaisuudessaan Putin puhui Ukrainasta hyvin vähän. Kun häneltä kysyttiin Ukrainan mahdollisesta liittymisestä Natoon, Putin kuittasi kysymyksen sanomalla "ei ole paljon, mistä puhua".

Lue lisää: Niinistö havaitsi "Kiinan varjon" Bidenin ja Putinin tapaamisessa: "Tänä päivänä ei kaksi ilman kolmatta keskustele"

Smith ei usko, että Ukrainan tilanne paranee vielä vuosiin.

– Tosiasia on, että Yhdysvallat tukee sotilaallisesti Ukrainaa hyvin voimakkaastikin ja toisella puolella on sitten Venäjän sotavoimat, jotka ovat itseasiassa myös Ukrainan alueella.

– Tätä ei voida kieltää. Tämä tapahtuu Euroopassa ja on hyvin kylmän sodan aikainen ilmiö melkeinpä. Kaksi suurvaltaa, eivät suoraan mutta epäsuorasti, ovat vastakkain, loppujen lopuksi hyvin lähellä Euroopan keskusta. Se on tärkeä asia ja siitä tullaan vielä kuulemaan.

Lähtölaukaus arvokeskustelulle

Putin kiisti viime vuosina paljon Yhdysvaltoja ja Eurooppaa puhuttaneet Venäjän kyberhyökkäykset.

Kiistäminen oli odotettavissa.

– Sitä ei tulla koskaan sanomaan suoraan. Jos Putin olisi sanonut, että Venäjä tekee kyberhyökkäyksiä vähän koko ajan vähän erilaisiin valtioihin, leuka olisi pudonnut vähän kaikilta.

Lue lisäksi: Sauli Niinistö kommentoi MTV Uutisille Putinin puheita oppositiojohtaja Navalnyista – ei usko Venäjän presidentin hellittävän otettaan

Smith epäilee, että Kremlissä oltiin ennen huippukokousta huolissaan siitä, kuinka keskeiseksi osaksi politiikkaansa presidentti Biden nostaa ihmisoikeudet, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen.

– Kremlissä odotettiin ehkä hiukan huolestuneina tätä kokonaisuutta. Se oli odotettavissa, koska jos ne ovat keskeinen osa Bidenin politiikkaa ne piti nostaa tässä.

Biden nosti ihmisoikeudet esille omassa tiedotustilaisuudessaan pitämässään puheessa.

– Ehkä tämä oli lähtölaukaus sille, että tullaan näkemään kansainvälisessä politiikassa uusi nousu tälle arvokeskustelulle ja demokratian puolustamiselle.