Yhä suurempi osuus ammatti-ihotaudeista aiheutuu epoksituotteista. Vähäinenkin altistuminen epoksille paljaalla iholla voi johtaa kosketusihottumaan, joka pahimmillaan pakottaa vaihtamaan ammattia.
Työterveyslaitoksen tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2018 allergiset kosketusihottumat olivat meluvammojen jälkeen toiseksi yleisin työikäisillä todettu ammattitauti. Epoksikemikaalit ovat suurin allergisten kosketusihottumien aiheuttaja ja niiden osuus tapauksista on noussut tasaisesti. Kolmanneksi yleisin ammattitauti on ärsytyskosketusihottuma ja neljänneksi ammattiastma.
Ammattitaudeista ehkä yksi tunnetuimmista, asbestiplakkitauti, on yhä yleisimmin tunnistettu ammattisairaus, kun katsotaan kaikenikäisiä ihmisiä. Uusia tapauksia ei ole kuitenkaan enää viime vuosina tullut entiseen malliin, minkä vuoksi yhä harvempi tautia sairastavista on työikäinen. Silti se on yhä työikäisten viidenneksi yleisin ammattitauti.
Vain meluvamma on allergista kosketusihottumaa yleisempi ammattitauti työikäisillä. Kuvassa tilasto työikäisten yleisimpien vahvistettujen ammattitautien lukumääristä vuonna 2018.
Lue myös: Rakennustyöntekijöillä todettiin eniten ammattitauteja – "Tärinätauti on ollut alidiagnosoitu sairaus"
Joitain kymmeniä tapauksia vuosittain
Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitokselta kertoo, että ammatti-ihotautien määrä tilastoissa vähenee, mutta koska epoksiin liittyvien ammattitautien määrä ei vähene samaa tahtia, niiden suhteellinen osuus tapauksista kasvaa.
Epoksiyhdisteiden aiheuttamia allergisia kosketusihottumia todetaan vuosittain ammattitautina kymmeniä. Vuosina 1991–2014 pelkästään Työterveyslaitoksen poliklinikalla diagnosoitiin ammattitaudiksi 209 epoksi-ihokosketusallergiatapausta.
Vertailun vuoksi vuosina 2017–2020 Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalla oli epäiltyjä epoksi-ihokosketusallergiatapauksia 102 kappaletta. Näistä kaikissa ei diagnosoitu epoksi-ihokosketusallergiaa epäilystä huolimatta.
Lue myös: Ammattitautitapaukset vähenevät – tilastot saattavat kuitenkin antaa liian valoisan kuvan tilanteesta
Kostea epoksi aiheuttaa kosketusallergiaa
Epoksiyhdisteet ovat muovikemikaalien ryhmä, joka herkistävyytensä vuoksi aiheuttaa viivästynyttä kosketusihoallergiaa. Sen vuoksi kovettumattomia epoksituotteita käsitellessä pitää suojata iho kontaktilta. Myös esimerkiksi hengitystiet on syytä suojata aineita käsitellessä.
Epoksituotteet ovat vaaraksi vain silloin, kun epoksi on vielä kovettumatonta, kuten sekoittamis- tai levittämisvaiheessa.
– Kun epoksituote on täysin kovettunut, niin se ei ole enää herkistävä eikä aiheuta kenellekään allergiaa, Pesonen kertoo.
Epoksituotteet ovat yleisin vahvistetun allergisen kosketusihottuman aiheuttaja.
Seuraukset voivat olla vakaviakin
Ihottuma tulee yleensä viiveellä sille ihoalueelle, joka on altistunut epoksituotteelle. Yleisimmin ihottumaa tavataan käsissä ja kyynärvarsissa. Se voi olla punoittava, kutiava, vetistävä, kirvelevä ja siinä voi olla vesirakkuloita. Tyypillistä on myöhemmin ihon hilseily ja halkeilu.
Jos ihminen ei ala välttää reaktion aiheuttajaa, ihottuma jatkuu ja toistuu. Sillä on myös taipumus kroonistua, eli pitkittyä. Käsien kirvely ja epämukava tunne haittaa unta ja hoito vaatii yleensä sairauslomaa, työstä, jossa altistutaan epoksituotteille.
Vaiva ei uhkaa henkeä, mutta sen vaikutuksia ei Pesosesta pidä vähätellä.
– Käsien ihottuma voi olla pienialainen, mutta sillä on iso vaikutus ihmisen elämänlaatuun jotakuinkin kaikilla elämänalueilla. Mitä voi tehdä ilman käsiä, Pesonen kysyy.
Lue myös: Eveliina, 25, joutui lopettamaan koulun epoksiallergian puhjettua – syynä työnantajan kelvottomat suojavarusteet
Jo pieni altistus voi johtaa loppuelämän vaivaan
Ongelmaista on, että pienikin ihokontakti kosteaan epoksiin voi johtaa allergiaan.
– Se voi huonolla tuurilla tulla pienestäkin altistumisesta, esimerkiksi kertaroiskahduksesta paljaalle iholle, Pesonen kertoo.
Yleensä kosketusallergia puhkeaa vasta viikkojen tai kuukausien työskentelyn jälkeen, ja ihminen on voinut työskennellä epoksin kanssa pitkääkin ennen allergian kehittymistä. Syytä ihmiskohtaisille eroille ei tiedetä.
– Ei voida ennustaa, kenelle tulee allergia ja kenelle ei.
Epoksille ei tunneta turvallista pitoisuutta ihoallergian osalta.
Viivästynyt kosketusallergia on pysyvä, eikä siihen ole siedätyshoitoa tai vastaavaa keinoa pitää se aisoissa, jos allergeenia edelleen pääsee iholle. Ainoa hoito on allergeenin, tässä tapauksessa epoksin, välttäminen.
Seurauksena voi olla ammatin menetys ja alan vaihto
Epoksituotteita käytetään hyvin moninaisissa tehtävissä. Niitä käytetään esimerkiksi pintakäsittelyssä, lattian pinnoittamisessa, maalauksessa, viemäriputkien sukituksessa ja elektroniikkateollisuudessa.
– Alttiina olevia ammattilaisia on aika paljon, Pesonen toteaa.
Vaikka absoluuttisesti epoksista allergian saaneiden määrät eivät ole isoja, pitää Pesonen merkittävänä, että osa epoksinkäsittelijöistä kehittää ainetta kohtaan allergian. Jos epoksin käsittely on työssä keskeistä, on tehtävässä jatkaminen edes hyvin suojautuneena yleensä vaikeaa allergian ilmaannuttua. Moni menettääkin työnsä tai jopa koko ammatin.
– Allergiset ammatti-ihotaudit voivat uhata ihmisen työtä ja toimeentuloa. Valtaosa pystyy kuitenkin jatkamaan saman työnantajan palveluksessa, kun voidaan tehdä muutoksia toimenkuvaan niin, että ihokosketus allergeeniin vältetään, Pesonen kertoo.
Epoksille voi allergisoitua myös, vaikka ei ammattinaan työskentelisi sen kanssa. Esimeriksi eräät harrasteliimat perustuvat epoksiin. Siksi epoksilta tulisi suojautua myös yksityiselämässä.
Epoksiyhdisteiden aiheuttamien allergisten kosketusihottumien osuus ammatti-ihotaudeista on kasvussa.
Suojavälineet tärkeä turva
Pesonen korostaa, että epoksiyhdisteet ovat selvästikin hyödyllisiä kemikaaleja, joilla on tärkeitä käyttökohteita. Siksi Työterveyslaitos ei ajakaan epoksituotteiden kieltoa tai käytön torjumista. Sen sijaan niitä tulisi käyttää turvallisesti.
Hän kertoo, että ensisijaisesti herkistäviin kemikaaleihin on pyrittävä ottamaan välimatkaa. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista, jolloin tärkeimmät apuvälineet ammatti-ihotaudeilta suojautumiseksi ovat riittävän pitkät ja oikeaa materiaalia olevat suojakäsineet. Lisäksi muukin iho tulee suojata tarpeen mukaan.
Työnantajan velvoite on tarjota suojaimet ja valvoa niiden käyttöä, työntekijän taas käyttää suojaimia ja ilmoittaa epäkohdista.
Työterveyslaitos on laatinut yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa Epoksikansion, joka sisältää ohjeita esimerkiksi oikeanlaisten suojaimien valintaan ja käyttöön.
Erityisen tärkeänä Pesonen pitää tietoisuuden lisäämistä epoksiallergian riskistä. Tässä tärkeää työtä tekevät paitsi työpaikat myös oppilaitokset. Samalla hänestä on tärkeä huomata, että aineiden käyttöala laajenee. Jatkossa yhä epoksivalmisteet voivat olla vastassa yhä useammalla alalla, joissa niiden riskit pitää myös tuntea.