Yhä useampi asunnoton on maahanmuuttaja – näin paljon asunnottomia on kunnassasi

Suomessa oli vuoden 2015 lopussa 6 785 yksinelävää asunnotonta ja 424 asunnotonta perhettä. Yhteensä asunnottomia oli 7 898.

Katso yllä olevasta tilastosta, kuinka paljon asunnottomuutta sinun kunnassasi on. Kunnan väri on sitä tummempi, mitä enemmän asunnottomia on suhteutettuna kunnan asukasmäärään.

Suhteellisesti eniten kodittomia oli väestöön suhteutettuna Helsingissä, Inkoossa, Espoossa, Vantaalla ja Riihimäellä.

Tilastossa näkyvät ainoastaan kuntien sosiaali- ja kiinteistötoimessa asunnottomiksi tilastoidut henkilöt. Kaikkiin kuntiin ei saa ilmoittautua asunnottomaksi.

Tilastosta puuttuvat myös vankilasta asunnottomaksi vapautuneet sekä eri syistä tilastoimattomaksi jääneet, kuten paperittomat. 

Tiedot ovat peräisin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n kunnilta saamista tilastoista.

Vielä vuonna 2014 maahanmuuttajien asunnottomuus oli tilastojen valossa laskussa, mutta nyt luku on jälleen lähes edellisen vuoden tasolla noin vajaassa 7900 hengessä.

Maahanmuuttaja-asunnottomien osuus asunnottomista on erittäin suuri suhteessa väestöön. Yli joka neljäs asunnoton on maahanmuuttaja, ja perheistä heitä on yli puolet.

Lievään kasvuun lähtenyt sen sijaan alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä.

Maahanmuuttajanuorilla riski 

Asunnottomuuteen perehtynyt tutkija Marja Katisko Diakonia-ammattikorkeakoulusta kertoo olevansa erityisen huolissaan maahanmuuttajataustaisten nuorten asunnottomuudesta.

Hän haastatteli vuonna 2014 kymmeniä asunnottomuutta kokeneita pakolaistaustaisia nuoria heidän kokemuksistaan.

– Ei ole yhtä syytä tai reittiä asunnottomuuteen. Usein syynä ovat taloudelliset tai ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat, kuten ongelmat perheen kanssa, hän kertoo.

Katiskon selvityksen mukaan nuoren suhteet omaan ydinperheeseen tai sukulaisperheeseen voivat joutua koetukselle monenlaisten syiden takia. Maahanmuutto ja kotoutumisprosessi ovat koko perheelle haastava kokemus, joka koettelee myös vanhemmuutta ja perheenjäsenten välisiä suhteita. Sen seurauksena nuoren ja perheen välit voivat kiristyä ja riitautua.

Palvelujärjestelmän aukoista voi tippua

Osa asunnottomuudesta liittyy sosiaalitoimen palvelujärjestelmän aukkoihin, kun sosiaalitoimi ei voi auttaa nuorta asunnon hankkimisessa. Kohtuuhintaisia asuntoja on myös vaikea löytää erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Tämänkaltaiset ongelmat toistuvat helposti syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla etnisestä taustasta riippumatta.

– Elämä esimerkiksi kavereiden nurkissa voi olla turhauttavaa. Kysymys on myös siitä, kuinka kauan kaverit jaksavat asuttaa asunnotonta ystäväänsä, Katisko sanoo.

Syrjintä voi johtaa ääriliikkeisiin

Erityinen ongelma maahanmuuttajataustaisille nuorille on heidän kohtaamansa syrjintä asuntomarkkinoilla.

Tutkimuksen perusteella monet jäivät asunnonhaussa paitsioon ihonvärinsä, kielitaitonsa tai muun etnisen taustansa vuoksi.

– Tunne siitä, ettei ole kelvollinen saamaan asuntoa syntyperänsä vuoksi, aiheuttaa voimakasta ulkopuolisuuden tunnetta. Olen siitä hyvin huolissani, sillä tämä on vakava yhteiskunnallinen ongelma ja saattaa pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen, Katisko kertoo.

Hän uskoo, että nuori voi etsiä itselleen hyväksyvän ryhmän esimerkiksi ääriajattelun parista, jos hän tarpeeksi pitkään kokee tulevansa työnnetyksi ulos yhteiskunnasta.

"Nuori tarvitsee tukea"

Nuorten asunnottomuuden torjunnassa on Katiskon mukaan toisaalta olennaista kohtuuhintaiset asunnot, toisaalta riittävä tuki. Kaikki vasta aikuistuneet eivät pärjää ilman yksin, erityisesti tullessaan vaikeasta taustasta.

– Pitää olla tarjolla erilaisia ratkaisuja. Tärkeää on myös tunnustaa tapahtuva syrjintä sekä se, että meille on syntymässä harmaat asuntomarkkinat, jossa huonoja asuntoja vuokrataan ylihintaan.

Hän muistuttaa, että kaikki nuorten työttömyys ei myöskään näy tilastoissa asunnottomuuden muuttumisen myötä. Kavereiden nurkissa elävä ei välttämättä tilastoissa näy.

Paperittomista uusi asunnottomien ryhmä?

Toinen piilossa oleva asunnottomien luokka ovat paperittomat, jotka eivät voi käyttää esimerkiksi julkisia palveluita. Heidän tilanteessa näkyy sen sijaan seurakuntien ja kolmannen sektorin tarjoamissa palveluissa.

– Paperittomien määrää ei kukaan tiedä, mutta poliisi arvioi, että vuonna 2014 tavattiin yhteensä noin 3000 paperitonta. Voidaan olettaa, että luku tulee kasvamaan, kun jotkut ilman oleskelulupaa jääneet turvapaikanhakijat jäävät maahan, Katisko kertoo.

Hänen mukaansa paperittomilla on myyttinen maine. Hän muistuttaa, että paperittomatkin ovat todellisuudessa tavallisia ihmisiä.

– Yhdessä perheessäkin voi olla sekä paperittomia että oleskeluluvan saaneita. Perheen isällä voi esimerkiksi olla työhön perustuva oleskelulupa, mutta liian pienten tulojen vuoksi perheen äidillä ja lapsilla ei lupaa ole, Katisko kertoo.

Hän näkee riskinä, että paperittomien määrän kasvun myötä pimeät työ- ja asuntomarkkinat, köyhyys ja yhteiskunnallinen jakautuminen voivat lisääntyä.

Ilman sosiaalista tai yhteiskunnallista turvaverkkoa paperittomat voivat päätyä hyväksikäytetyiksi ja viettämään yönsä kadulla.

– Maita ei voi suoraan verrata, mutta Yhdysvalloissa joissakin osavaltiossa tietyt talouden osa-alueet perustuvat paperittomien siirtolaisten hyväksikäyttöön.

Lue ja katso myös kiinteistönvälittäjä Mira Kasslinin analyysi tämänhetkisestä asuntokauppatilanteesta. Kasslinin mielestä nyt on vallalla ostajan markkinat.