Venäjän ja Saksan suurhanke, Nord Stream 2 -kaasuputki on ajautunut täydelliseen pattitilanteeseen: Yhdysvaltain asettamat pakotteet ovat käytännössä keskeyttäneet hankkeen vain vähän ennen putken valmistumista. Nyt putkiyhtiö miettii mitä tehdä.
Yhdysvallat ilmoitti hiukan ennen vuodenvaihdetta uusista pakotteista, jotka kohdistuisivat tällä kertaa putkea mereen laskevan Allseas Groupin urakoitsijoihin. Allseas joutui nöyrtymään ja vetämään aluksensa pois alueelta.
– Meidän urakoitsijamme Allseas on pakotettu keskeyttämään tämän putkenlaskun odottaessaan Yhdysvaltain asettamien, meihin kohdistuvien pakotteiden täytäntöönpanoa. Tämä toki loi meille uuden tilanteen, jonka takia me sitten tällä hetkellä etsitään ratkaisua tähän putkenlaskuun, kertoo Nord Stream 2 -yhtiön sidosryhmäsuhdepäällikkö Minna Sundelin.
Putki oli tässä vaiheessa lähes valmis – 94 prosenttia putkilinjasta on jo valmis. Puuttuva osa on Saksan rannikon ja Tanskan seudulla sijaitseva noin 120 kilometrin matka, hankkeen kokonaisuudesta siis vajaat kuusi prosenttia. Sitten putket olisi tarkoitus yhdistää ja aloittaa kaasun toimitukset Venäjän kaasukentiltä Saksaan.
Virallinen syy on Krimi, epävirallinen raha
Yhdysvallat sanoo haluavansa estää Venäjän vaikutusvallan kasvua Eurooppaan energiakaupan myötä. Taustalla on tietenkin Ukrainan sota ja Krimin valtaus Ukrainalta Venäjälle.
Toinen, raadollisempi syy on raha: Yhdysvallat haluaisi myydä Eurooppaan omaa, kalliimpaa LNG-kaasuaan sen sijaan että EU-maat kävisivät entistäkin riippuvaisemmiksi Venäjän energiasta. Tätä vaikutinta Gazprom ja Nord Stream 2 -yhtiö pyrkivät usein ulostuloissaan korostamaan.
Suomikin on osallinen
Putken kokonaishinta on noin 9,5 miljardia euroa – siis suunnilleen samaa mittaluokkaa kuin Suomen uusien hävittäjien hankintabudjetti.
Putkihankkeen omistaa kokonaan venäläinen Gazprom jonka taas omistaa Venäjän valtio.
Toisen puolen putken hinnasta rahoittavat kuitenkin läntiset energiajätit Shell, ranskalainen Engie, itävaltalainen OMV sekä saksalaiset Uniper ja Wintershall. Kukin niistä rahoittaa putkesta kymmenesosan, noin miljardilla eurolla jokainen.
Suomikin on joukossa mukana, sillä Fortum omistaa Uniperista yrityskaupan kautta 47 prosenttia. Fortumin puolestaan omistaa pääosin Suomen valtio sekä joukko suomalaisia eläkevakuutusyhtiöitä. Voikin perustellusti sanoa, että myös Suomen ja suomalaisten rahat ovat putkihankkeessa kiinni.